Kirjoittanut
Dosentti Sammeli Juntunen haastoi Teologisten opintopäivien puheessa 3.1. kirkkoa puhumaan selvemmin Jumalasta.
– Jos nyt tapahtuisi uusi reformaatio, minusta sen tulisi käsitellä, ei niinkään vanhurskauttamisoppia, vaan sitä, että kirkko selvittää itselleen käytännön työssään ja itseymmärryksessään sen, mitä Jumalasta puhuminen oikein on ja miksi se on mahdollista, Savonlinna-Säämingin kirkkoherra Sammeli Juntunen sanoi.
Hiljattain kirjan ”Jumalasta voi puhua” (Perussanoma 2015) julkaisseen Juntusen mukaan tänä päivänä on tavallista ajatella, että Jumalasta puhuminen on mahdotonta. Jumala-puheelle on olemassa sekä hyvin että huonosti perusteltuja esteitä. Nämä esteet ovat kuitenkin Juntusen mielestä ratkaistavissa.
Ensinnäkin, Jumala on kaiken luoja, ja tästä hän on jättänyt maailmaan jälkiä. Ihminen voi havainnoida näitä jälkiä järjellä, tunteella ja omallatunnolla. Toiseksi, Jumala syntyi Pojassaan ihmiseksi ja ylitti Luojan ja luodun välisen kuilun. Juntusen mukaan Jumalan ihmiseksituleminen tarkoittaa sitä, että Jumala kieltäytyy olemasta vaikenemisen kohde. Kolmanneksi, Jumalan Henki ottaa käyttöönsä Jeesuksesta kertovan jumalapuheen.
Eikö usko olekaan keskeistä kirkon elämän kannalta?
Sammeli Juntunen muistutti, että ruohonjuuritasolla Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnissa Jumalasta puhutaan paljonkin. Mutta kirkon ”ylätasolla”, kokonaiskirkon tasolla, Jumala-puhe on harvinaisempaa.
– Julkisessa itseymmärryksessään ja viestinnässään kokonaiskirkko näyttää arastelevan Jumalasta ja Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä ja pelastuksesta ja uskomisesta ja synnistä ja syntien anteeksiantamisesta puhumista, Juntunen esitti.
– Niiden sijasta kokonaiskirkko yrittää osoittaa julkisuudessa hyödyllisyytensä jotenkin ihan muuten kuin Jumalalta saamansa sanoman kautta.
Juntunen otti esimerkiksi taannoisen seurakuntavaalien mainoskampanjan ”Usko hyvän tekemiseen.”
– Siinä kyseltiin kirkon työntekijöiltä ja muilta jäseniltä videoklipeissä, ”millaiseen hyvän tekemiseen sinä uskot?” Mutta ainakaan minä en nähnyt missään noista haastatteluista mainittavan uskoa Jumalaan tai Kristuksesta kertovaa sanomaa, että se olisi jotenkin keskeistä kirkon elämän tai sen päättäjien valinnan kannalta. Olennaista on, että ”tehdään hyvää” ja vaaleissa äänestettiin siitä, millaista ”hyvää seurakunnan pitäisi äänestäjien mielestä tehdä.”
Tällaisesta hyväntekeväisyysjärjestöstä tulee Juntusen mukaan mieleen Punainen risti tai Lions Club.
– Tosin niissäkään ei mainosteta, että ”asetu ehdolle ja tee klubistamme itsesi näköinen”, Juntunen sanaili.
Perusta-lehden Teologisia opintopäiviä vietetään Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa 3.–5. tammikuuta.
