Bangladeshissa on tehty sitkeästi työtä aliravitsemuksen vähentämiseksi, ja tulokset ovat lupaavia. Kylväjän kehitysyhteistyöhankkeen ansiosta monet perheet syövät nyt yhden aterian sijaan kolme ateriaa päivässä.
Kylväjän kehitysyhteistyön asiantuntija Saara Pekkola luettelee valoisia numeroita. Ne kertovat, kuinka huikeita kehitysloikkia Bangladesh on viime vuosina ottanut. Maa on kirinyt viidessä vuodessa inhimillisen kehityksen kilpajuoksussa sijalta 139 sijalle 133. Kymmenessä vuodessa bruttokansantuote on kasvanut yli 150 prosenttia. Bangladesh on siirtymässä pois maailman kaikkein kehittymättömimpien maiden joukosta.
Hyvistä uutisista huolimatta työtä riittää. Viime kesänä julkistetussa 113 valtion ruokaturvavertailussa Bangladesh oli sijalla 84. Kärkipaikkaa piti Suomi ja viimeistä sijaa Jemen.
Kylväjä on parantanut Lounais-Bangladeshin maaseudulla asuvien köyhien perheiden ruokaturvaa viisi vuotta kestäneellä kehitysyhteistyöhankkeella. Suomen ulkoministeriö on rahoittanut hanketta ja se on toteutettu yhdessä paikallisen kumppanijärjestön kanssa (Bangladesh Lutheran Mission – Finnish).
Kolmannes hankkeen hyödynsaajista ilmoitti eläneensä aiemmin täysin vailla tuloja. Neljännes oli päivätyöläisiä, joiden tulot olivat kausittaisia ja riippuvaisia esimerkiksi satojen onnistumisesta, ja siitä kuinka päiväpalkkaisia töitä onnistuu löytämään.
Päivätyöläiset sadon armoilla
Jotta aliravitsemus vähenee pysyvästi, on ymmärrettävä syvällisesti köyhyyttä aiheuttavia tekijöitä. Saara Pekkola luettelee esimerkkejä haasteista, joihin olisi tartuttava: On vahvistettava yhteiskunnan rakenteita. On poistettava eriarvoisuutta valtioiden, etnisten ryhmien ja sukupuolten väliltä. On tehtävä maailmankaupasta oikeudenmukaisempaa. On tarjottava tietoa hyvästä ravinnosta, kestävällä tavalla tehokkaasta viljelystä sekä älykkäästä logistiikasta.
– Maaseudun köyhät ihmiset ovat ruokaturvan kannalta hyvin haastavassa asemassa. Sadonkorjuun aikana päivätyöläisten perheillä voi olla hetkellisesti paljon ruokaa, mutta satokauden lopussa ei mitään, Pekkola kertoo.
Aliravitsemus johtaa huonoon kierteeseen yhteiskunnassa, perheissä ja yksilöiden elämässä. Se saa aikaan sairauksia, lapsikuolleisuutta ja varhaislapsuuden vammautumisia. Köyhyys on usein taustalla rikollisuudessa sekä perheiden ja muiden yhteisöjen konflikteissa. Joskus nälkä johtaa kaiken omaisuuden myymiseen ja täydelliseen epätoivoon.
Kehitysyhteistyön tavoitteena on katkaista huono kierre. Bangladeshin kehitysyhteistyöhankkeen loppuraporttia lukiessaan Pekkola on tyytyväinen. Apua ovat saaneet erityisesti haavoittuvimmissa asemassa olevat ihmiset: naiset, lapset ja vammaiset henkilöt.
Kehityspolitiikan mallihanke
Suomen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman sekä oikeuksien parantaminen, kehitysmaiden talouden perustan vahvistaminen, työpaikkojen luominen, koulutus, demokratian vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen.
Pekkola toteaa, että Bangladeshin maaseudun ruokaturvahankkeessa on otettu hyvin huomioon nämä näkökulmat.
Entä mitä konkreettista on saanut aikaan? Pekkola luettelee esimerkkejä: Tuhannet naiset ovat saaneet säästöryhmistä lainaa kohentaakseen perheidensä taloudellista asemaa. Lainoilla naiset ovat voineet esimerkiksi vuokrata viljelymaata ja ostaa vuohia, kanoja tai kyyhkyisiä. Naisia on myös koulutettu viljelemään maata ja hoitamaan karjaa.
– Ennen hankkeen aloittamista avun piiriin tulleista perheistä vain joka kolmannella oli varaa syödä kolme ateriaa päivässä. Nyt luku on 75 prosenttia, Saara Pekkola kertoo.
Perheet saavat nyt tuloja aiempaa useammista lähteistä, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit, pandemiat ja globaalin talouden heilahtelut eivät romahduta ruokaturvaa yhtä helposti kuin aikaisemmin.
Kannustajat jalkautuivat
Parhaimmillaan lainalla ostettu ompelukone hyrrää, kasvimaalla kasvaa ravitsevia vihanneksia, kyyhkyset hautovat poikasia ja bisneskoulutus on opettanut, miten vaatteet ja ruoka-aineet saa kaupaksi. Kädestä suuhun eläneet perheet ovat alkaneet saada varoja myös säästöön.
Ravitsemusneuvontaa saaneet naiset ovat ryhtyneet tuomaan lapsiaan punnittaviksi, minkä vuoksi aliravitsemus on monen lapsen kohdalla ehditty todeta ajoissa. Ravintolisät ovat auttaneet vammaisia lapsia kehittymään ikätasonsa mukaisesti.
Hankkeen koulutetut työntekijät ovat kiertäneet kylissä säästöryhmien kokouksissa kannustamassa, auttamassa ongelmien ratkaisemisessa ja luomassa yhteishenkeä. Koronan aikana neuvontaa on tarjottu puhelimitse.
Hankkeen loputtua ammatillinen koulutus, pienkarja ja kotipuutarhat jatkavat elinmahdollisuuksien parantamista. Osa tuloista palautuu korkoineen säästöryhmille, joista uudet naiset voivat saada lainaa perheensä elämän kohentamiseen.
Itseä isompia unelmia
Lounais-Bangladeshissa Kylväjän kehitysyhteistyön kumppanijärjestössä työskentelevä Gonesh Murmu on nähnyt työn vaikutukset läheltä. Perheen isän menehtyessä tai sairastuessa äidit joutuvat ahtaalle. Säästöryhmien ja koulutuksen avulla monet ovat kuitenkin pystyneet paitsi ruokkimaan perheensä myös maksamaan lastensa koulumaksut.
Oman tilanteen parantuessa naisten rohkeus unelmoida kasvaa. Yksi maata säästölainalla vuokrannut ja vuohen hankkeelta lahjaksi saanut perheenäiti haaveilee sosiaalityöstä ja naisten järjestön perustamisesta. Eräs leskiäiti puolestaan innostui poliittisesta vaikuttamisesta saatuaan koulutusta ja paremman kodin perheelleen.
Hankkeen ravitsemustyötä johtanut Gonesh Murmu muistuttaa, että Bangladeshin lähes 170 miljoonasta asukkaasta peräti viidennes elää edelleen absoluuttisessa köyhyydessä.
Gonesh Murmu on kiitollinen Lähetysyhdistys Kylväjälle erityisesti siitä, että se on nostanut erityishuomion kohteeksi köyhät vammaiset lapset. Tulevaisuudelta hän toivoo kumppaneita, joiden kanssa voisi kehittää heille fysioterapiaa ja tehdä asennetyötä vammaismyönteisemmän yhteiskunnan puolesta.
Kylväjä Bangladeshissa
Ensimmäinen ulkoministeriön tukema kehitysyhteistyöhanke alkoi 1979. Hankkeet ovat keskittyneet terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kyläyhteisöjen kehittämiseen.
Hyödynsaajina ovat muun muassa Lounais-Bangladeshin köyhät naiset, tytöt ja vammaiset ihmiset sekä etniset vähemmistöt.
Mitä saimme aikaan?
Esimerkkejä Ruokaturvaa Bangladeshiin -hankkeen tuloksista 2017–2021
- 3 000 naista tuli mukaan säästöryhmiin, joiden avulla parannetaan perheiden toimeentuloa.
- 1 600 alle viisivuotiasta lasta sai terveen kehityksen mahdollistavia ravintolisiä, ja heidän äitejään koulutettiin valmistamaan ravitsevaa ruokaa.
- Lisäksi karjanlannan kompostointi lisäsi kotipuutarhojen tuottavuutta.
Artikkeli on julkaistu Kylväjä-lehdessä 1/2022.
