Kirjoittanut
– Koulutamme jäseniämme perustamaan uusia seurakuntia kaikkialle, Mongolian luterilaisen kirkon presidentti Z. Purevdorz sanoo. Hän puhuu lähetyskumppanuusneuvottelujen työpajassa evankeliumista rauhan ja sovinnon rakentajana.
Tarina alkaa kommunismista. Tähän aatteeseen Mongolian lapset ja nuoret kouluissa kasvatettiin vuosina 1924–1990. Vaihtoehtoja ei ollut. Mongolian evankelisluterilaisen kirkon presidentti, pastori Z. Purevdorz nielaisi koko paketin: Jumalaa ei ole, ja elämän tarkoitus on lajien kilpailu evoluutioprosessissa.
Koululaiset oppivat tavoittelemaan Leninin johdolla kommunismin luomaa maanpäällistä paratiisia ja opettelivat ulkoa Marxin, Leninin ja Mongolian presidentin viisauksia.
Koska uskonto oli oopiumia, joka pilasi ihmisen mielen, vihamielisyys ja halveksunta olivat oikeita asenteita kaikkea sellaista kohtaan, mikä haiskahti aineettomalta todellisuudelta. Isoäiti antoi elämänohjeeksi pysyä vaiti uskonnosta ja politiikasta. Ja sitten tuli perestroika.
Kivulias totuus
Vaikka siirtyminen markkinatalouteen tapahtui rauhallisesti, vapaus ajatella itse aiheutti levottomuutta. Oikeastaan koko kansa menetti tulevaisuutensa suunnan. Purevdorz, tuttavallisemmin Puje, kertoo silmien avautumisen aiheuttaneen tyhjyyden tunnetta ja vihaa.
Perestroikan alkaessa hän haaveili musiikin jatko-opinnoista Moskovassa ja säveltäjän urasta. Kommunismin mukana romahtivat myös urahaaveet.
Demokratia toi mukanaan vapauden tehdä lähetystyötä. Työkaveri musiikkiopistosta kutsui Pujen mukaansa kummalliseen kokoukseen. Puje luuli puhujan puhuvan englantia, mutta se olikin huonoa mongoliaa.
Jotenkin asiat kiepsahtivat niin, että Puje löysi itsensä säestämästä seurakunnan sunnuntaikokouksessa. Tusina nuoria kuunteli, kun lähetystyöntekijä ja hänen tulkkinsa haparoivat eri suuntiin, eikä sanomasta taaskaan tahtonut saada selvää.
– Sen minä kuitenkin ymmärsin, että on Jumala, joka on luonut kaiken ja lähettänyt maailmaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen, Puje muistelee.
Painotuoreita Uusia testamentteja
Uusi testamentti oli juuri saatu käännettyä mongoliaksi, ja painotuoreita kirjoja myytiin tilaisuudessa. Puje osti itselleen kaksi. Uutta testamenttia lukiessaan hänen mielensä kiihtyi, ja seuraavaan kokoukseen tullessaan hänellä oli kosolti kysymyksiä. Muutkin olivat innokkaita oppimaan lisää.
– Kuukauden kuluttua tunnustimme syntejämme kyyneleet silmissä ja parikymmentä nuorta pyysi Jeesusta elämänsä herraksi ja pelastajaksi. Se oli Mongolian luterilaisen kirkon alku.
Evankeliumi antoi Pujelle toivon, jota hän halusi jakaa kaikille muillekin. Nuoret kertoivat ilosanomaa kaduilla ja kutsuivat ihmisiä kokouksiin. Seurakunta kasvoi nopeasti kourallisesta nuoria 400 hengen yhteisöksi.
Työ omalla paikkakunnalla ei riittänyt nuorille. Aamulla lähetystyöntekijä opetti heitä, ja iltapäivällä he lähtivät liikkeelle. Puje kulki suurilla ja pienillä paikkakunnilla kertomassa evankeliumia ja perustamassa kotiryhmiä.
Ensimmäiset kristilliset häät
Vuoden kuluttua 750 ihmistä kokoontui juhlimaan yhdessä joulua.
– Kun menin naimisiin vuonna 1992, vietimme modernin Mongolian ensimmäiset kristilliset häät.
Kolme vuotta myöhemmin seurakunnat järjestäytyivät Norjan luterilaisen lähetyksen (NLM) tuella kirkoksi, ja pian tämän jälkeen Lähetysyhdistys Kylväjä tuli mukaan. Puje sai mahdollisuuden opiskella Singaporessa teologiaa ja levytti samalla hengellistä musiikkia. Opinnot suoritettuaan hän työskenteli 15 vuotta mongolialaisen raamattukoulun ensimmäisenä paikallisena johtajana, ja vuodesta 2017 alkaen hän on toiminut Mongolian luterilaisen kirkon presidenttinä.
Kirkossa on nykyisin parikymmentä seurakuntaa ja 16 työntekijää. Kirkkorakennuksia rakennetaan innokkaasti ja teologista koulutusta ja raamattukoulua kehitetään yhdessä ulkomaisten kumppanien kanssa.
Kylväjän työntekijät ovat olleet mukana muun muassa synnyttämässä seurakuntia, antamassa raamattukoulutusta sekä tekemässä diakonia- ja urheilulähetystyötä.
– Olemme nuori kirkko, ja meidän on kaivettava syvään, jotta vaikutuksemme on pysyvää. Haluamme kouluttaa kirkkomme jäseniä perustamaan uusia seurakuntia kaikkialle, ja varsinkin kaikkialle Mongoliaan, Puje kertoo.
Vieraana Helsingissä ja Oulun seudulla
Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelujen ohjelmaan 26.–30.8 kuuluu kirkon sopimusjärjestöjen järjestämiä työpajoja.
Tiistain 27.8. työpajassa Z. Purevdorz avaa Kylväjän lähetysjohtaja Jukka Kääriäisen kanssa sovinnon ja rauhanrakentamisen raamatullisia juuria ja käytännön sovelluksia Mongoliassa. Evankeliumin ydin on sovitus ja ennalleen asettaminen. Työpajassa tarkastellaan, kuinka Jumalan Kolminaisuuden olemus ja työ johtavat kaikessa kohti rauhaa ja sovintoa. Puje on mukana myös Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla Oulunsalossa 30.8.–1.9. Juhlien jälkeen hän vierailee Oulun seudun ja Rovaniemen seurakunnissa.
Teksti: Danielle Miettinen
Lue lisää lähetyskumppanuusneuvotteluiden vieraista: Z. Purevdorz ja Whitney Gerdes
