Kirjoittanut
EU:n antisemitismin vastaista työtä tekevä Katharina von Schnurbein peräänkuuluttaa konkreettisia toimia antisemitismin vähentämiseksi. Hänen mukaansa tietämys antisemitismistä on yllättävän vähäistä Suomessa.
EU:n antisemitismin torjunnan koordinaattori Katharina von Schnurbein vieraili Suomessa 5.-7.4. esittelemässä EU-komission syksyllä 2021 julkistamaa strategiaa antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämän vaalimiseksi.
Von Schnurbein on vuodesta 2015 toiminut koordinaattorin tehtävässä, joka luotiin vastauksena antisemitismin kasvuun Euroopassa.
Antisemitismi on haaste eurooppalaisille arvoille.
– Antisemitismi on haaste paitsi juutalaisille itselleen niin myös demokratialle ja euroopalaisille arvoille, von Schnurbein totesi Suomen uskonnollisille toimijoille järjestetyssä tilaisuudessa.
Hänen mukaansa kristillisillä kirkoilla on avainrooli antisemitismin torjunnassa Euroopassa. Kirkon tulisi puolustaa sekä juutalais- että muslimiyhteisöjä, koska se on uskonnonvapauden puolustamista.
– Jos uskonnonvapaus kaventuu jossain yhteisössä, se säteilee enemmin tai myöhemmin myös muihin yhteisöihin, von Schnurbein toteaa.
– Suomessa on erityistä vahva luterilainen kirkko, joka on lähellä yhteiskuntaa. Se tarkoittaa, että kirkko heijastaa myös yhteiskunnan ongelmia. Tietyt yhteiskunnassa ilmenevät ennakkoluulot näkyvät myös kirkossa. Vaikka ihmiset eivät olisi koskaan käyneet Israelissa, heillä on mielipide siitä.
Von Schnurbein näkee, että kirkko, joka yleensä samaistuu heikkoihin, toistaa herkästi länsimaissa yleistä narratiivia, jonka mukaan Israel-Palestiina-konfliktissa palestiinalaiset ovat se heikko osapuoli. Vaarana on myös, ettei osata erottaa Israelin valtion toimia juutalaisesta kansasta.
Katharina von Schnurbeinin mukaan tietoisuus ja ymmärrys antisemitismistä on Suomessa eri syistä johtuen poikkeuksellisen vähäistä. Suomessa esimerkiksi Holokaustin uhrien muistopäivä (27.1.) on kalenterissa Vainojen uhrien muistopäivä, mikä antaa väärän merkityksen päivälle. Von Schnurbein toivoo, että päivän nimi muutettaisiin muiden maiden tapaan Holokaustin uhrien muistopäiväksi.
– Suomessa vain 17 prosenttia ihmisistä pitää antisemitismiä melko tai erittäin vakavana ongelmana, kun vastaava prosenttiosuus EU-maissa keskimäärin on 50.
Vuonna 2018 EU:n perusoikeusviraston julkistaman tutkimuksen mukaan esimerkiksi Ranskassa jopa 95 prosenttia juutalaisväestöstä piti antisemitismiä melko tai erittäin vakavana ongelmana. Tutkimuksen mukaan juutalaisvastaisuus on vuodesta 2012 ollut selvässä kasvussa monissa EU-maissa.
Koronapandemian aikana antisemitismin kasvu on saanut lisäkierroksia. EU-komission elokuussa 2021 tekemän selvityksen mukaan juutalaisvastaiset kirjoitukset sosiaalisessa mediassa moninkertaistuivat pandemian alettua.
Koronavirukseen liittyvä epätietoisuus, pelot ja taloudellinen epävarmuus ovat olleet otollinen alusta erilaisten salaliittoteorioiden synnylle. Kautta historian juutalaiset ovat joutuneet syntipukeiksi milloin mihinkin kulkutautiin, sotaan tai onnettomuuteen. Kun musta surma pyyhkäisi yli Länsi-Euroopan 1300-luvulla tappaen 25 miljoonaa ihmistä, juutalaisyhteisöjä syytettiin taudin leviämisestä. Salaliittoteoriat juutalaisten myrkyttämistä kaivoista yleistyivät ja johtivat ennen näkemättömiin juutalaisten vainoihin.
Se mikä tapahtuu verkossa, näkyy enemmin tai myöhemmin kaduilla.
Koronapandemia on vain pahentunut ilmiötä, joka oli nähtävissä jo EU:n perusoikeusviraston vuonna 2018 julkistamassa tutkimuksessa. Sen mukaan yhdeksän kymmenestä Euroopan unionin alueella asuvasta juutalaisesta piti verkkoantisemitismiä ongelmana.
– Näemme, että se mikä tapahtuu verkossa, näkyy enemmin tai myöhemmin kaduilla, von Schnurbein toteaa.
Antisemitismin torjumiseksi on lisättävä ymmärrystä antisemitismistä ja juutalaisesta elämäntavasta muun muassa koulutuksen ja tutkimustyön avulla. Lisäksi on järeämmin pystyttävä puuttumaan verkossa esiintyvään juutalaisvastaiseen vihapuheeseen ja salaliittoteorioiden levittämiseen. Tässä von Schnurbein toivoo sosiaalisen median yhtiöiltä aktiivista vastuun ottamista. Von Schnurbein toivoo myös, että EU:n jäsenvaltiot nostaisivat nykyistä herkemmin syytteitä verkkorikoksista.
– EU:n lainsäädännön mukaan holokaustin kieltäminen on vastoin lakia, mutta Suomessa ei ole täysin toimittu tämän mukaisesti, von Schnurbein sanoo.
Antisemitismin vastaista työtä koordinoiva von Schnurbein pitää tärkeänä juutalaisten yhteisöjen turvallisuudesta huolehditaan. Monissa EU:n jäsenmaissa juutalaiset yhteisöt joutuvat laittamaan ison osan budjetistaan turvallisuuskuluihin.
– Joissakin EU:n jäsenvaltioissa ihmiset ovat harkinneet lähtevänsä, koska eivät tunne itseään turvalliseksi tai eivät pysty vaalimaan kulttuuriaan.
Yhteiskunnassa keskustelu saattaa herkästi kääntyä siihen, että muslimit ja juutalaiset eivät vaali yhteistä kulttuuria.
Korona-aikana rokotevastaiset ja rokotteista kieltäytyvät ovat verranneet kohteluaan juutalaisten kansanmurhaan, holokaustiin, jossa murhattiin kuusi miljoonaa ihmistä. Tätä von Schnurbein kutsuu absurdiksi holokaustin vähättelyksi.
Suomalaisilta von Schnurbein peräänkuuluttaa yksityiskohtaista suunnitelmaa keinoista, joilla antisemitismiä pyritään määrätietoisesti vähentämään.
Yksi askel antisemitismin torjumiseksi otettiin tiistaina 5.4., kun eduskunnassa perustettiin antisemitismin vastainen ryhmä.
