Herännäisyyden parissa lähes 200 vuotta käytössä ollut körttipuku on alkanut kiinnostaa monia nykypäivän heränneitä.
Kun körttipuvun jatkuva, arkinen käyttö on käytännössä jo päättynyt, puvun ovat ottaneet käyttöön monet nuoremmat käyttäjät eräänlaisena perinnepukuna kansallispuvun tapaan.
2000-luvun herättäjäjuhlilla ovat monet uudet käyttäjät esiintyneet puvussa, jonka ovat tehneet tai teettäneet tai perineet suvustaan. Käyttäjät kertovat pukujensa herättäneen ihastusta ja saaneen monen muistelemaan omia liittyviä kokemuksiaan.
Monet haluaisivat itsekin hankkia puvun, mutta körttipuvun valmistuksen taitavia ompelijoita on ollut vaikea löytää.
Vastauksena kiinnostukseen pidetään Lapuan Wanhassa Karhunmäessä (ent. Karhunmäen kristillinen opisto) maaliskuun viimeisenä lauantaina körttipuvun perinnepäivä, ja sen jatkona myöhemmin keväällä pukujen ompelukurssi.
– Tarve yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamiselle on selvästi suuri, sillä pukuperinteen säilymistä pidetään tärkeänä. Käsityötaitojen opetus on ollut herännäisopistoissa arvossaan, ja siksi halusimme ottaa vastuuta pukuperinteen edistämisestä juuri täällä, sanoo Wanhan Karhunmäen ja sen yhteydessä toimivan körttimuseon toiminnanjohtaja Marianne Kallio.
Körttipuvun perinnepäivässä eri ikäiset heränneet kertovat puvun käyttöön liittyviä muistojaan ja kokemuksiaan. Tarkoitus on käydä läpi myös puvun hengelliseen merkitykseen liittyviä rasitteita sekä pohjustaa 2000-luvulle päivitettyä körttipuvun etikettiä.
Perinnepäivässä puhuvat muun muassa Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Rönkä, puvun historiaa tunteva Eeva Eerola omista käyttökokemuksiaan, toimittaja Heli Karhumäki sekä nuori lapualainen uudiskäyttäjä Miina Hietala.
