Puolisoiden tapa koskettaa toisiaan elää parisuhteen mukana. Kosketus kantaa mukanaan historiaa, mutta kosketusta on mahdollista myös muuttaa, sanoo tutkija, kulttuuriantropologi Taina Kinnunen.
Vaivihkaisemmin kuin elvyttävät ruokalajit toisen kädet saavat minut uudistumaan; toinen lähestyy minua kämmenillään minua läpäisemättä ja antaa niillä minulle takaisin ruumiini rajat kutsuen minua muistamaan kaikkein syvimmän sisäisyyden. (Luce Irigaray, 1996)
Ranskalainen filosofi Luce Irigaray tavoittaa oleellisen rakastavaisten välisen kosketuksen merkityksestä. Kosketus sinetöi rakkauden. Samalla se piirtää osapuolten erilliset minät. Molempia tarvitaan onnelliseen parisuhteeseen.
Parisuhteen alkuhuuma on symbioottisen kosketuksen aikaa. Ajan kuluessa arkisen kosketuksen merkitys voi kuitenkin unohtua, kirjoittaa kulttuuriantropologi ja kouluttaja Taina Kinnunen. Hän on kosketuksen tutkimisen uranuurtaja Suomessa. Kinnunen on julkaissut muun muassa tutkimukset Vahvat yksin, heikot sylityksin, Otteita suomalaisesta kosketuskulttuurista ja Ammatillinen kosketus – Kuinka tunnetyötä tehdään.
Tavat periytyvät
Turvallisuuden ja rakkauden tunne on fysiologisesti ja psykologisesti yhteydessä juuri kosketusaistiin. Etsimme parisuhteesta jatkoa lapsuuden sylikokemukselle, ja toistamme usein tiedostamattamme varhaista kiintymystyyliämme.
Lapsuudessa hoivaajiinsa turvallisesti kiintynyt ihminen kykenee aikuisuudessa turvalliseen parisuhteeseen. Kosketus on hänelle luonteva myönteinen voimavara. Turvattomasti kiintyneelle rakkaan koskettaminen voi ajoittain tuntua jopa taakalta.
Kosketuksessa kannamme mukanamme paitsi henkilöhistoriaamme myös kulttuuriamme. Kaikissa kulttuureissa säädellään sitä, kuka voi koskettaa ketä, miten, missä ja miksi. Tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle, nekin osin tiedostamatta.
Hyväksyn sinut
Koskettamisen tapoja on kuitenkin mahdollista muuttaa. On tärkeää pohtia, mistä omat ja toisen kosketustavat juontuvat ja millaisiin tunteisiin ne kietoutuvat. Sitten voidaan edetä toisin tekemiseen.
Kosketukseen pätee sääntö, että teko synnyttää tunteita ja tunne tekoja. Intiimissä suhteessa tavoitteeksi voi asettaa myönteisen kierteen. Lempeä kosketus luo onnellisuutta ja se taas lempeitä kosketuksia.
Kosketus on vakuuttavin tapa kertoa: hyväksyn sinut sellaisena kuin olet ja olen tässä sinua varten. Kosketuksen merkitykset ulottuvat sanojen tuolle puolen.
Millaisesta kosketuksesta sinä pidät?
Parempi avioliitto ry kysyi Facebookissa ja Instagramissa, millaisesta kosketuksesta ihmiset pitävät. Valittavana oli viisi vaihtoehtoa, joista vastaajat valitsivat itselle lähinnä sopivan.
Vaihtoehdot olivat:
1) Rakastan koskettelua, ihokontakti on parasta.
2) Korona-aikana on tullut kosketuspula, janoan halauksia.
3) Hali silloin tällöin on kiva.
4) Kosketus on mukavaa vain oman perheen kanssa.
5) Ahdistun jos joku tulee reviirilleni.
Vastauksia kertyi muutamassa päivässä 40. Vastaajista kaksi kolmesta sanoin rakastavansa koskettelua, ihokontakti on heistä ihan parasta.
Selvästi pienemmän osan mielestä hali silloin tällöin on kiva. Joka kymmenennen mielestä kosketus on mukavaa vain oman perheen kanssa. Kolmelle on korona-aikana tullut kosketuspula ja he janoavat halauksia.
Vastaajista 2 oli ensisijaisesti sitä mieltä, että he ahdistuvat, jos joku tulee heidän reviirilleen.
Kosketus on yksi teema yhdistyksen vapaaehtoisten tai sellaiseksi ryhtymistä miettivien koulutuksessa huhtikuussa Peurungan kylpylässä. Taina Kinnunen on tapahtuman kouluttajavieras.
Katso lisää Vapaaehtoisen teemakoulutus, Peurunka, 2.–3.4.2022
https://parempiavioliitto.fi/tapahtumat/vapaaehtoisten-teemakoulutus-vuosikokous/
Aiheeseen liittyvää
