Terrorismin vastaisen sodan aikakausi on tuonut pintaan ajatuksen koston oikeutuksesta konflikteissa. Voidaan pohtia myös, onko erityisesti Isisin julkisuushakuinen raakuus tehnyt kostamisesta hyväksyttävämpää myös länsimaisessa ajattelussa?
Maailmanpolitiikassa eletään kasvavan levottomuuden ja epävarmuuden aikaa. Syyrian sodan leviäminen sekä äärimuslimien terroriteot Euroopassa ja Afrikassa herättävät pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
– Terroristien toiminnan yhtenä tavoitteena on synnyttää muslimeihin kohdistuvia kostotoimia, jotka vieraannuttavat yhteisöjä toisistaan ja takaavat ääriryhmille lisää vaikutusvaltaa. Samalla tarjoutuu mahdollisuus rekrytoida yhä uusia jäseniä, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen arvioi.
Yhteisöjen välistä sillanrakentamista tarvitaan kaikkialla maailmassa. Ääriliikkeiden herättämät pelot ruokkivat väkivaltaa vaikuttamalla eri osapuolten käsityksiin toisistaan. Islamistien teot lyövät leimansa täysin syyttömiinkin ihmisiin.
– Osa muslimeista uskoo, että he ovat kristittyjen laajemman aggression kohteena ja toisaalta jotkut kristityt ryhmät levittävät aktiivisesti negatiivista käsitystä islamista. Tilanne on vakava. Siksi kaikkien uskonnollisten ihmisten pitäisi irtisanoutua kierteestä ja pyrkiä toisen kohtaamiseen ja kunnioittamiseen.
YK:n rauhanvälitysverkoston johtajana toimiva Pentikäinen on parhaillaan Ammanissa Jordaniassa kokouksessa, jossa suunnitellaan sovinnon teeman työstämistä islamissa.
– Tähän liittyy myös ääriliikkeiden teologian systemaattinen käsittely. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa ääriliikkeistä palaavat saavat kattavan kuvan siitä, mitä islam opettaa ja samalla voitaisiin luoda pohja laajempaan dialogiin ääriliikkeitä tukevien heimojen kanssa.
Oikeus kostaa
Maailmanpolitiikassa eletään kasvavan levottomuuden ja epävarmuuden aikaa. Syyrian sodan leviäminen sekä äärimuslimien terroriteot Euroopassa ja Afrikassa herättävät pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
Turvallisuudentunteen järkkyminen herättää lynkkausmielialan. Esimerkiksi helmikuussa Isisin murhaaman jordanialaisen lentäjän polttovideon tultua julkisuuteen Jordanian hallitus ilmoitti nopeasti kostaneensa teon hirttämällä kaksi vankinaan ollutta terroristia. Kuolemantuomioita vastustavassa Euroopassa terroristien hirttämistä ei juurikaan arvosteltu, vaan se ikään kuin ymmärrettiin poikkeuksellisen raa’an murhan seuraukseksi.
Vääryyksien takaisin maksaminen vääryyksillä ei kuulu kristilliseen ideologiaan eikä ihmisoikeuksia ja humanitaarisuutta korostavaan maailmanpolitiikkaan. Kuitenkin kristinuskon tulkintaan liittyvää retoriikkaa hyödynnetään tänäkin päivänä sotien oikeutusta perusteltaessa.
