Kirjoittanut
Taloushuolet ovat yleisin syy hakea apua seurakuntien diakoniatyöltä. Myös terveyteen liittyvät asiat, ihmissuhteet sekä hengelliset kysymykset saavat ottamaan yhteyttä.
Nastolan seurakunnan diakonissa Satu Vanhatalo kokee kotikäyntien merkityksen diakoniatyössä erittäin suureksi. Myös diakoniatyön asiakkaat arvostavat sitä.
– Se kertoo siitä, että työntekijä välittää. Meidät otetaan usein hyvin ja kiitollisina vastaan. Asiakkaalla voi olla monenlaisia haasteita jotka vaikeuttavat vastaanotolle tulemista, eivätkä ne saa olla esteenä työntekijän kohtaamiselle.
Diakoniatyöntekijöiden vastaanotolle tulemista voivat vaikeuttaa esimerkiksi taloudelliset tai terveydelliset esteet, kuten masennus. Sen lisäksi, että kotikäynti tällaisessa tapauksessa ylipäänsä mahdollistaa kohtaamisen, sillä on auttamisen kannalta muitakin etuja. Koti kertoo ihmisestä paljon, joten sen kautta voi myös tutustua asiakkaaseen paremmin. Työntekijälle koti voi kertoa esimerkiksi asiakkaan taloudellisesta ja henkisestä tilanteesta.
Vanhatalo on kokenut, että kotikäynnillä ihmisen kohtaaminen on hyvin erilaista kuin seurakunnan tiloissa tapahtuessaan. Omassa kodissaan asiakas kokee olevansa enemmän tasavertainen häntä tapaamaan tulleen työntekijän kanssa. Tunnelma kohtaamisen aikana on rennompi kuin vastaanotolla. Ihminen näyttää aidommin tunteensa ja on enemmän oma itsensä.
Virkapaita vaikuttaa voimakkaasti
Diakoniatyön pohjana ovat aina kristilliset arvot, ja asiakkaat useimmiten tietävät sen. Joskus asiakkailla on jokin syy tulla tapaamaan nimenomaan seurakunnan työntekijää apua tarvitessaan. He kokevat, että diakoniatyöntekijöille on helppo puhua ja he ovat luotettavia. Vanhatalon oma kokemus on, että asiakas ei kovin usein ota itse puheeksi hengellisiä asioita. Silloin työntekijäkin voi ehdottaa hiljentymistä ja rukoilemista tapaamisen lopuksi.
– Tämä otetaan useimmiten hyvin vastaan ja ihmiset ovat kiitollisia siitä, että ovat saaneet jättää huolensa rukouksessa Jumalalle. Diakoniatyössä voimme kertoa evankeliumia teoin ja sanoin, ja hyvin usein myös siinä järjestyksessä. Joidenkin asiakkaiden kanssa meillä on säännöllisesti sielunhoidollisia tapaamisia, Vanhatalo kertoo.
Hän on työtovereidensa kanssa huomannut, että heidän pitäessään diakoniatyöntekijän virkapaitaa päällä, heidät mielletään vahvemmin seurakunnan työntekijöiksi. Silloin hengellisiä keskusteluja syntyy tavallista useammin. Joskus heitä luullaan virkapaitojensa vuoksi papeiksi, mikä toimii myös mainiona alkusysäyksenä keskustelulle. Vanhatalo kertoo, että monet asiakkaat käyttäytyvät eri tavalla virkapaidan nähdessään. Sen herättää arvostusta ja tuo näin myös turvallisuutta diakoniatyöntekijälle, hänen mennessään vaikeissakin tilanteissa olevien asiakkaiden koteihin.
Talouskysymykset saavat hakemaan apua
Kirkon tilastoista selviää, että asiakaskontaktien määrä seurakuntien diakoniatyössä oli vuonna 2016 koko Suomessa yhteensä 345 107. Diakoniatyöntekijät kohtasivat asiakkaita diakoniavastaanottojen lisäksi usein myös heidän kodeissaan, erilaisissa laitoksissa ja kouluissa. Diakoniavastaanottojen lisäksi tavallisimpia toimintamuotoja olivat erilaiset ryhmät vanhuksille, vammaisille, päihdekuntoutujille, sekä surun tai muun erityisen elämäntilanteen vuoksi vertaistukea tarvitseville. Työhön kuuluivat myös leirit ja retket. Hieman yli puolet diakoniatyön asiakkaista oli yksin asuvia, ja lähes puolet eläkeläisiä.
Yleisin syy diakoniatyöntekijän tapaamiseen oli talouteen liittyvät asiat. Niitä käsiteltiin 27,2 prosentissa kaikista tapaamisista. Seuraavaksi eniten puhuttivat terveys ja sairaus sekä ihmissuhteet. Hengelliset asiat nousivat esille 10,2 prosentissa koko Suomen diakoniatyön asiakaskontakteista.
Koko maassa huomattavan suuri osa asiakaskontakteista tapahtuu sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Niiden osuus on lähes puolet. Kotikäyntien osuus asiakaskontakteissa vuonna 2016 oli 16,2 prosenttia. Kotikäyntien määrä on vähentynyt viime vuodesta koko Suomessa yhteensä 5,9 prosenttia.
Vanhatalo kertoo, että diakoniatyöntekijöiden työnkuva on muuttunut kiireisemmäksi. Erilaiset toimistotyöt ovat lisääntyneet, ja aikaa kotikäynneille on aiempaa vähemmän, vaikka halukkuutta niiden tekemiseen olisikin. Seurakunnissa panostetaan nyt enemmän ryhmätoimintaan, jossa korostuu sosiaalinen kanssakäyminen toisten kanssa. Asiakkaita pyritään kohtaamaan kerralla enemmän.
