Toimittaja Jussi Rytkönen ottaa Kotimaa-lehdessä (9.8.) kantaa keskusteluun, pitäisikö Israelin siirtokunnista Suomeen tuotavat tuotteet merkitä. Tuotteiden alkuperän ilmoittamista on vaatinut ainakin kehitysministeri Heidi Hautala (vihr). Asia on vaikea, mutta vertailun vuoksi: en muista, että Neuvostoliiton aikana Suomen edistykselliset voimat olisivat vaatineet erillisiä merkintöjä miehitetyistä Baltian tai Kaukasuksen maista saapuville tuotteille, Rytkönen kirjoittaa. Yhtä on turvallisempaa…
Helsingin Sanomat (2.8.) sanoitti israelilaistuotteiden alkuperäongelmaa seuraavasti: ”Nyt siirtokunnista tulevia tuotteita markkinoidaan yleensä israelilaisina, ja kuluttajien on vaikea tietää, missä tuote on tehty. Suomi, kuten muutkaan EU-maat, ei tunnusta miehitettyjen alueiden kuulumista osaksi Israelin valtiota. EU ja YK ovat tuominneet miehitetyille alueille rakennettavat siirtokunnat ja pitävät niitä yhtenä esteenä rauhalle palestiinalaisten kanssa.”
Rytkösen mukaan Israel-kritiikki on ”tietysti aiheellista” muun muassa ”surkean ja ratkaisua odottavan palestiinalaistilanteen vuoksi”. Hänen mukaansa on kuitenkin muistettava, että ”alueen ainoa demokratia ei ole tarinan suurin konna”.
”Miten esimerkiksi Iran, Saudi-Arabia tai Syyria kohtelevat vähemmistöjään – tai kaikkia kansalaisiaan? Minkälainen rauhan, liberalismin ja tasa-arvon keidas Palestiinan valtiosta mahtaa aikanaan tulla?” Rykönen kysyy.
Hänen mukaansa Israel ja juutalaiset ovat kautta aikojen olleet ”monille kristityille ongelma”.
”Pääsyy lienee teologinen: juutalaisten enemmistö ei hyväksynyt Jeesusta. Vuosisatojen vainot ovat saaneet tuosta ”itsepäisyydestä” nostetta. Nykyisin osa juutalaisvastaisuudesta kohdistuu Israeliin”.
