Huhtikuussa alkanut Agricola-kävely järjestettiin koronarajoitsten takia ensin pienimuotoisena pyhiinvaelluksena. Yli 300 kilometrin Agricolan reitti Pernajasta Turkuun saavuttaa päämääränsä sunnuntaina.
Suomen Pipliaseuran järjestämä Agricola-kävely Pernajasta Turkuun käynnistyi toista kertaa Agricolan päivänä 9. huhtikuuta. Kesän edetessä ja matkan jatkuessa rajoitukset ovat poistuneet ja kulkijoita on ollut enimmillään 23 kerrallaan. Sunnuntaina 20. syyskuuta kävellään viimeinen 26 kilometrin mittainen etappi Paimiosta Turun tuomiokirkolle.
Laulutaiteilija Hannu Holma sai viime vuonna idean Agricola-kävelystä: kotimainen pyhiinvaellusreitti kulkisi reformaattorin ja suomen kirjakielen isän, Mikael Agricolan synnyinpitäjästä Pernajasta Turkuun, jossa Agricola toimi piispana.
– Mielessäni on vilahdellut useinkin ajatus Compostelan caminon käymisestä. Jotenkin se konsepti ei ole kuitenkaan saanut minua valtaansa, ja ajatuksissani heräsi idea jonkin keskipitkän reitin löytämisestä kotomaan kamaralta, Hannu Holma sanoo.
Moni on voittanut itsensä, huomattuaan ettei pitkäkään matka ole sittenkään mahdoton.
Hänen mieleensä nousi äidinpuoleinen sukulainen, Mikael Agricola. – Siitä syntyi idea Agricola-kävelystä.
Väli Pernaja–Turku tuntui oikealta reitiltä ja pituudeltaan kohtuulliselta. Kokonaisuudessaan matkan mitta on yli 300 kilometriä, joka on jaettu seitsemään etappiin. Reitti noudattelee mahdollisuuksien mukaan vanhaa Kuninkaantietä eli postireittiä, joka aikoinaan kulki Suomessa Turusta Viipuriin.
– Suunnitellessani ensimmäistä Agricola-kävelyä keväällä 2019, minulla oli halu ja toive saada tuttuja ja tuntemattomia tien päälle mieltään virkistämään ja kehoaan huoltamaan, Hannu Holma sanoo.
– Kulkijoiden ikähaitari on ollut kolmesta kahdeksaankymmeneenkahteen vuoteen. Joku on kulkenut mukana kaksi kilometriä, joku on astellut kanssani kaikki taipaleet. Moni on voittanut itsensä, huomattuaan ettei pitkäkään matka ole sittenkään mahdoton, Holma kertoo.
Kävely päättyy Agricola-hetkipalvelukseen
Agricola-kävelyn viimeinen osuus kävellään sunnuntaina 20.9. Pyhiinvaellus käynnistyy Paimion kirkolta klo 10. Perille Turun tuomiokirkkoon saavutaan alkuillasta.
Kävelyn päätteeksi klo 19. Turun tuomiokirkossa järjestetään kaikille avoin Agricola-hetkipalvelus, jossa puhuvat pyhiinvaelluskoordinaattori Annastiina Papinaho ja Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila. Rukoushetken toimittaa vs. kappalainen Sinikka Pietilä yhdessä Markku Kotilan kanssa. Musiikista vastaavat laulutaiteilija Hannu Holma, yksinlaulu; Markku Hietaharju, säestys ja urkusoolo sekä Agricola Ensemble -lauluyhtye.
Ennen hetkipalvelusta voi käydä virkistäytymässä ja nauttimassa kahvit Domcaféssa lähetystyön hyväksi.
Kävelyä lukutaidon puolesta
Mukana kävelemässä kevään ja kesän aikana on ollut erilaisia ryhmiä – ystäviä, sukulaisia ja tuttavia, innostuneita paikkakuntalaisia sekä Pipliaseuran lukutaitotyön tukijoita. Matkarepussa ovat kulkeneet pyhiinvaelluskortit seitsemästä pyhiinvaelluksen ydinteemasta. Kävelijät ovat halutessaan tukeneet kulkemiensa kilometrien mukaisesti Pipliaseuran naisten lukutaitotyötä Afrikassa.
Nykyään eri puolilla maapalloa tilanne on sama kuin täällä kylmässä synnyinmaassamme oli keskiajalla ja pitkään sen jälkeenkin; tyttöjä ja naisia ei ollut tapana kouluttaa.
– Lukutaito tekee ihmiset vapaammiksi ja se on myös rauhantyötä, kun ihmiset ovat voivat muodostaa lukemastaan ajatuksiaan itsenäisesti, eivätkä he ole pelkästään radion tai television vietävissä. Tärkein kasvatus lähtee kotoa ja äitien lukutaidon merkitys on heijastusvaikutuksiltaan suuri. – Nykyään eri puolilla maapalloa tilanne on sama kuin täällä kylmässä synnyinmaassamme oli keskiajalla ja pitkään sen jälkeenkin; tyttöjä ja naisia ei ollut tapana kouluttaa. Esiäitini, Olavintytär, jonka ristimänimeäkään ei ollut ajan tavan mukaan tarpeen kirjata, Måns Jönssonin puoliso, ei päässyt opintielle veljensä Mikael Olavinpojan tapaan.
– Toivon, että tälle tielle lähtijöitä on tulevinakin vuosina ja että seurakunnat ottaisivat kopin ja tukisivat osaltaan ja kykyjensä mukaan kotimaista vaellusta ja Pipliaseuran tärkeää työtä, Hannu Holma sanoo.
