Kirjoittanut
Hautauksissa saa nyt käyttää vain ympäristöystävällisiä, tuoteselosteella varustettuja arkkuja. Imatran seurakunnan ylipuutarhuri Ari Ylähollo kiittää, että kriteerit tulivat tositarpeeseen.
Hautausala on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön yhteiset laatukriteerit. Niiden mukaan arkkujen valmistuksessa saa käyttää vain luonnonmateriaaleja tai niihin rinnastettavia aineita.
Arkuissa pitää olla tuoteseloste, josta myös näkyy valmistajan nimi. Se on asiakkaalle vakuutus siitä, että arkku on valmistettu sopimuksen mukaisesti. Ulkomailtakin tuotavien arkkujen tulee täyttää sovitut vaatimukset.
Kriteeristön saivat aikaan Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry, arkkuvalmistajat, maahantuojat, hautaustoimistot, Seurakuntapuutarhurit ry, Krematoriosäätiö, seurakunnat ja Suomen Hautaustoiminnan keskusliitto.
Arkkuhautauksen ongelmia olivat ennen kriteerien voimaan tuloa verhoilut, jotka eivät maadu 25 vuodessa, mikä on haudan tavallisin hallinta-aika. Krematorioissa keinokuituverhoilujen aiheuttamat roihahdukset aiheuttivat vaaratilanteita työntekijöille.
– Tuhkattaessa keinokuituiset arkut leimahtivat palamaan ennen kuin ne olivat kokonaan uunissa. Todisteena siitä on krematoriomme mustunut katto, toteaa Imatran seurakunnan ylipuutarhuri Ari Ylähollo.
Nyt ongelma on poistunut.
– Arkut ovat maalaamatonta tai luontoystävällisellä aineella käsiteltyä puuta. Tekstiili on pääasiassa pellavaa.
Tuoteselosteita Ylähollo ei vuoden ensi viikkoina ole kaikista arkuista löytänyt, mutta hän pistää puutteen siirtymävaiheen piikkiin.
Pääkaupunkiseudulla tuhkataan jo 95 prosenttia vainajista, koko maassa 49 prosenttia.
– Imatralla vainajista tuhkattiin 2000-luvun alkaessa vain 12 prosenttia. Nyt ollaan lähellä 70:ää prosenttia. Muutos on ollut nopea ja huomattava, Ylähollo summaa.
Tuhkauksen yleistymiseen vaikuttavat monet tekijät.
– Yksi niistä on uurnahauta-alueiden sijainti hautausmailla. Imatralla ja lähiseurakunnissa uurnahaudat ovat helposti saavutettavissa, aivan pysäköintipaikkojen läheisyydessä.
