Viime kesänä Rion olympialaisissa yksi suomalaisista onnistujista oli kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä. Hän hyppäsi oman ennätyksensä karsinnassa ja pääsi finaaliin.
Kristiina Mäkelä on 24 vuotias huippu-urheilija. Tällä hetkellä hän asuu Helsingissä. Urheilun ohessa hän opiskelee kotieläintiedettä yliopistossa. Pikkukylän kasvatti aloitti jo lapsena urheiluharrastuksen vanhempien innostamana ja isosiskojen esimerkkiä noudattaen.
Kohti menestystä
Nuori kolmiloikkaaja on ehtinyt siis nähdä maailmaa ja melkein jokainen maanosa on valloitettu. Kristiinan tavoitteena on tulla maailman parhaaksi kolmiloikkaajaksi. Tarkoitus on tehdä niin paljon työtä tavoitteiden saavuttamiseksi kuin vain mahdollista.
—Ei tätä kannattaisi tehdä, jos tavoite ei ole siellä kirkkaimmassa kärjessä. Sinne ei helpolla pääse, ja se vaatii pitkäjänteistä ja kurinalaista elämää. Täytyy olla pitkän ajan suunnitelmat, ja sitten vähän lyhyemmät; vuoden, kuukauden, viikon ja päivän ajaksi.
Tänä vuonna olympiakisoissa Kristiina onnistui hienosti ja pääsi tavoitteisiinsa. Kisat olivat hänen ensimmäiset olympialaiset.
—Urheilun puolesta se oli mahtava tapahtuma. Kilpailukylästä sai vertaistukea, ja siellä oli sellaisia samantyyppisiä ihmisiä kerrostalot täynnä. Se on ehdottomasti parasta tuollaisissa isoissa urheilutapahtumissa.
—Kaikki, mitä siellä tehdään tähtää siihen, että voisi tehdä parhaansa. Minä onnistuin siellä erittäin hyvin. Siitä voi olla vain iloinen.
Rauhaa uskosta
Uskossa oleva urheilija kertoo käyneensä Kukkian leirikeskuksessa lastenleireillä. Orimattilassa seurakunnan kerhossa syntyi tiivis seurakuntaporukka. Kristiina kävi Kukkian leirikeskuksessa myös rippileirin, ja hän on ollut mukana isostoiminnassa. Nykyään hän käy mahdollisuuksien mukaan vaihtelevasti seurakunnan tapahtumissa. Mitä usko merkitsee Kristiinalle?
—Tämä on niin vaikea kysymys, mutta usko on oikeastaan sellainen taustavoima. Se on se ihan viimeinen asia, jota ei voi ottaa pois. Ihmiseltä voi ottaa kaiken pois, paitsi uskon. Minun usko ei ehkä näy ulospäin, muuten kuin ristinä kaulassa, mutta se on tuki ja turva, josta saa myös rauhaa.
—Usko on auttanut myös henkisellä puolella paljon. Urheilussa pärjää oikeastaan vaan ne joiden pää kestää parhaiten. Mentaalinen puoli urheilussa on todella merkittävä. Uskon asioista on helppo jutella, vaikka varsinkaan Suomessa se tulee todella harvoin puheeksi.
Juttu on lyhennelmä. Lue koko haastattelu Nuotan sivuilta.