Hengellisten filmien taso on noussut huimasti. Pieni osa yltää jopa kassamagneeteiksi.
Kristillisten elokuvien suosio on kasvanut jo jonkin aikaa. Muutamat hengelliset Hollywood-filmit ovat saaneet näkyvyyttä Suomessakin, mutta käytännössä buumi keskittyy pitkälti Yhdysvaltoihin, joissa suurin osa elokuvista tehdään ja jossa uskonnollissävytteiselle sisällölle on enemmän yleisöä.
Vielä parikymmentä vuotta sitten Hollywoodissa käytännössä sivuutettiin uskonnollisesti virittynyt yleisö, mutta tällä vuosituhannella, kristillisten elokuvien tason noustua, tilanne on muuttunut. Siinä missä vuonna 1996 julkaistiin 16 vahvasti sisällöltään kristillistä elokuvaa, vuonna 2015 määrä oli jo 65.
Eräällä tapaa lasikaton mursi maailmanlaajuisesti levinnyt ja Suomen teattereissakin pyörinyt The Passion of the Christ (2004). Vakaumuksellisena kristittynä tunnetun Mel Gibsonin ohjaama teos Jeesuksen viimeisistä elintunneista osoitti, että myös hengellisellä tarinalla voi menestyä. Raamatun tapahtumille pitkälti uskollinen kärsimysspektaakkeli maksoi 30 miljoonaa ja tuotti lopulta yli 610 miljoonaa, mikä teki siitä sekä kaikkien aikojen suosituimman että taloudellisesti kannattavimman kristillisen elokuvan.
Perheet kaipaavat pehmeitä arvoja
Mistä sitten amerikkalaisten kasvanut kiinnostus hengellisten elokuvien katseluun on peräisin? The Week arvioi keväällä, että käänne tapahtui vuosituhannen vaihteessa, kun maailmasta tuli epävarmempi paikka elää. Lehden mukaan muun muassa terrorismin pelon kasvu sai monet amerikkalaiset tukeutumaan vahvemmin uskontoon, mikä näkyi jopa hetkellisenä kirkossakäyntien lisääntymisenä.
Kristillissävytteisissä tarinoissa ihmisiä tuntuu viehättävän se, että ne luovat heihin uskoa ja toivoa sekä antavat keskivertoa Hollywood-filmiä lämminhenkisemmän näkökulman elämään.
– Monet isät ja äidit haluavat mennä elokuviin koko perheenä tai istua alas ja katsoa niitä olohuoneessaan. Halutaan yhteinen kokemus perheenä, kuvaili Fox Newsin radiojuontaja Todd Starnes viime viikolla (22.8.), kun kanavalla keskusteltiin kristillisen elokuvan suosiosta. Jutussa sivuttiin myös elokuvauutuutta An Interview with God (Haastattelu Jumalan kanssa), jonka kantava teema on se, että Jumalalle voi esittää myös vaikeita kysymyksiä.
Starnesin mukaan kristillisessä elokuvassa ei olekaan kyse siitä, että ihmisiä lyödään päähän Raamatulla, vaan siitä, että ihmiset voivat ”katsoa uskon tarinoita, jotka yhdistyvät heidän oman elämänsä kokemuksiin”.
Raha ratkaisee levityksessä
Jotkut lähimenneisyyden kristilliset elokuvat, kuten Nooa (2014) ja Maria Magdaleena (2018) ovat päätyneet Suomen teatterilevitykseenkin. Lopulta kuitenkin vain harva hengellisväritteinen teos vakuuttaa täkäläisen markkinakoneiston.
– Tosi paljon julkaistaan elokuvia, jotka eivät päädy tänne. Täällä otetaan varman päälle, etsitään mahdollisimman hyvää tuottoa eikä uskalleta ottaa riskiä. Niinpä kristilliset elokuvat jäävät todennäköisesti pois ja tilalle otetaan muuta, minkä tiedetään myyvän paremmin, kertoo elokuva-arvosteluohjelma Filminurkkaa AlfaTV:lle tekevä Kimmo Kestilä.
Hänen mukaansa Suomessa tulee teatterilevitykseen kahdesta viiteen uutta elokuvaa viikossa. Kristillisten elokuvien osuus tässä joukossa on promillepeliä.
Kestilän mukaan puhuminen Jumalasta on Suomessa muutoinkin Yhdysvaltoihin verrattuna vaikeampaa.
– Tuntuu, että kun täällä puhutaan kristillisyydestä, se on jotakin kamalaa. Jenkeissä Jumala ei ole niin paha asia. Maaperä on erilainen.
Raamattutulkinta hämmentää
Yksi kristillisten elokuvien ongelma on myös tietty tulkinnanvaraisuus. Raamatun kertomusten melko ronskikin muokkaaminen hämmentää joitakin kristittyjä katsojia.
Raamattuaiheiseen elokuvaan liittyvä ennakko-odotus voi vaihtua pettymykseen, kun käsikirjoittaja on tehnyt omia taiteellisia ja näkemyksellisiä valintojaan.
– Tämä on aina vähän ongelmallista. Elokuva kun ei ole sama kuin dokumentti, vaan se on aina jokin näkemys, Kestilä myöntää.
Näyttää siltä, että valkokankaille tullaan ammentamaan Raamatun kertomuksista jatkossakin. Muun muassa The Passion of the Christista on tulossa jatko-osa, jonka ilmestymisajankohtaa ei vielä tiedetä. Joka tapauksessa Jeesuksen roolia jo filmin ykkösosassa näytellyt Jim Caviezel lupailee tulevasta jatko-osasta ”historian suurinta elokuvaa”.
