Kirjoittanut
Mitä läheisempi sukulainen on, sitä todennäköisemmin äiti tai isä pyytää hänet lapsensa kummiksi. Sisko tai veli on suosittu valinta, toteaa teologian kandidaatti Anna Vilpponen pro gradu -tutkimuksessaan.
Itä-Suomen yliopistossa opiskellut Anna Vilpponen tutki kummeihin kohdistuvia odotuksia uskonnonpedagogiikan alaan kuuluvassa pro gradussaan.
– Tulokset kertovat, että usein henkilöt, joita pyydetään kummiksi, valitaan jo ennen raskautta tai raskauden aikana. Suuri osa valitsee lapsensa kummiksi oman sisaruksen. Omassa tutkimuksessani niin oli tehnyt 65 prosenttia vastaajista.
Seuraavaksi suosituimpia valintoja olivat tasaisesti puolison sukulainen, puolison ystävä tai oma lapsuudenystävänsä.
– Voi päätellä, että kummiksi valitut olivat olleet vanhempien elämässä jo ennen lapsen syntymää. Vanhemmat olivat sitä mieltä, että kummiehdokkaaseen on oltava hyvä suhde jo ennen kummiksi valitsemista.
Kummin iällä, perhemuodolla tai koulutustaustalla ei ollut vanhemmille suurta merkitystä.
Tässä tutkimuksessa vanhemmilla ei ollut vaikeuksia löytää kirkkoon kuuluvia kummeja lapselleen.
Kristillisiä kummin tehtäviä ovat esimerkiksi seurakuntaelämään ja Raamattuun tutustuttaminen, ehtoollisella käyminen kummilapsen kanssa, vanhempien tukeminen lapsen kristillisessä kasvatuksessa, kristinuskoon tutustuttaminen, kristillisen etiikan opettaminen, esimerkkinä toimiminen uskonasioissa ja rukoileminen kummilapsen puolesta.
– Maallistuminen näkyy vanhempien näkemyksissä, sillä heidän mielestään kristillisiksi luokitellut kummin tehtävät eivät olleet tärkeimpiä. Ensisijaisesti vanhemmat odottivat kummeilta lapsen ystävänä toimimista, ajanviettoa tämän kanssa sekä kummilapsen perheen tukemista.
Vilpponen toteaa, ettei vanhempien näkemys ole linjassa kirkon antaman kristillisen kasvatustehtävän kanssa.
– Ainoastaan vanhemmat, jotka pitävät itseään uskonnollisina, pitivät tärkeimpinä kummin kristillisiä tehtäviä.
Tulosten mukaan on harvinaista, että vanhemmat keskustelevat kummin tehtävistä kummiksi valitun henkilön kanssa.
– Vanhemmat eivät kerro toiveistaan ja odotuksistaan, mutta he eivät myös ole useinkaan kummeihin pettyneitä. Tulos on mielenkiintoinen. Joko kummit ovat suoriutuneet tehtävästään erittäin hyvin tai vanhempien odotukset eivät ole olleet erityisen korkeita.
Kummien valinnalla pyritään vahvistamaan ystävyyssuhdetta ja ulottamaan se omaan lapseen saakka.
Tutkimukseen osallistuneista vanhemmista oli tärkeää, että kummi pysyy lapsen elämässä ja pitää häneen säännöllisesti yhteyttä.
Anna Vilpponen käytti alkuvuodesta 2018 valmistuneessa tutkimuksessaan sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tutkimusmenetelmää.
Hän sai kyselylomakkeellaan vastaukset 51 henkilöltä eri puolelta Suomea.
Aineistossa on vain Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kastettuja henkilöitä.
