Kirjoittanut
Paperikirja tuntuu pitävän pintansa. Äänikirja on uusi mahdollisuus, johon tarttuminen on kuitenkin kallista.
Painettujen kirjojen myyntimäärät ovat Suomessa yleisesti laskeneet tasaisesti viiden vuoden aikana muutaman prosenttiyksikön vuosivauhtia. Vuonna 2019 Suomessa ostettiin noin 9,2 miljoonaa kirjaa. Viime vuonna kirjoja ostettiin noin kahdeksan miljoonaa kappaletta.
Äänikirja on selvästi ollut 2020-luvun menestysformaatti: kulutus on viidessä vuodessa noin nelinkertaistunut, ja Suomen Kustannusyhdistyksen tilaston valossa se lähenee paperisen kirjan myyntimääriä.
Kristillisille kustantajille trendi on haastava. Menestyvissä äänikirjoissa korostuu kaunokirjallisuus, jota merkittävä osa kristillisestä kirjallisuudesta edustaa.
Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtajan Tuomo Korteniemen mukaan kristilliset kustannustalot, jotka kaikki ovat pienkustantamoja, eivät ole päässeet mukaan äänikirjatuotantoon pitkälti voimavarasyistä.
– Suurilla kustantamoilla on mahdollisuuksia panostaa äänikirjoihin, ja niitä tehdään samaa tahtia painetun kirjan kanssa.
– Teknisestihän äänikirjojen tuottaminen ei ole sen kummempaa kristillisille kustantajille, mutta miten päästään markkinoille, se on se kysymys.
Äänikirjan audio voi maksaa hyvinkin saman verran kuin itse painetun kirjan tuottaminen. Varsinainen lisäkustannus ovat kuitenkin kansalaisten käyttämien äänikirjasovellusten sopimusmaksut, joihin pienkustantamoilla vain harvoin on taloudellisia valmiuksia.
Laatu huomataan ja se löytää lukijansa.
Aikamedian toimitusjohtaja Olavi Kumpulainen avaa paperisen kirjan ja äänikirjan rinnakkain tuottamisen problematiikkaa kustantajan näkökulmasta.
– Paperikirjan julkaisu on mielestäni hyvä tehdä pari kuukautta ennen äänikirjan julkaisua. Ajan ei tarvitse olla suurempi, koska luulen, että ryhmä, jolle on yhdentekevää, kuunteleeko vai lukeeko kirjan, on kuitenkin aika pieni. Meillä on vielä iso joukko väestöä, jotka vannovat paperikirjan nimeen.
– Kristillisen kirjan kirjailija saa tyypillisesti 15 prosenttia royaltya kirjoittamastaan kirjasta. Jakelija ottaa välistä noin 25–35 prosenttia, Kumpulainen kuvailee.
Jakelija on taho, joka toimittaa kirjan kirjakauppoihin.
– Äänikirjan lukija tienaa luettua ja editoitua tuntia kohden noin 80 euroa. Se on kertakulu, joka ei edusta kovin suurta prosenttia kokonaisbudjetista, jos kirja myy hyvin.
– Kustantajallekin olisi silti hyvä jäädä jotakin. Kustantajan osuudesta maksetaan kustannustoimittajalle, koordinaattorille, graafikolle sekä painolle iso osa koko budjetista, Kumpulainen kertoo.
Aikamedian Ajassa-sovellus on toistaiseksi ainoa kristillisiin äänikirjoihin painottunut alusta.
Kristilliset kustantamot painottavat siis edelleen perinteistä paperikirjaa ja pyrkivät saamaan sen mahdollisimman tehokkaasti ostajan käsiin.
Aikamedian varatoimitusjohtajan Onni Haapalan mukaan verkkokauppa on kasvanut ja lisännyt koko ajan merkitystään. Perinteinen eteisaulojen kirjakioskimyynti alkaa selvästi hiipua kuriositeetiksi.
– Verkkokaupan osuus on kasvanut meillä sekä Aikashopin että seurakuntakohtaisten Aikashopien myötä. Samanaikaisesti yhä harvemmassa seurakunnassa on omaa kirjamyymälää, Haapala kuvailee.
Uudeksi ilmiöksi kirjojen myynnissä on noussut tarkasti kohdentunut sesonkimyynti tai tiettyyn tilaisuuteen keskittyvä kampanjamainen myynti.
– Pop-up-myynti suurempien tapahtumien tai vaikkapa joulun ympärillä on jonkin verran nostanut päätään. Eli seurakunta tilaa kirjoja myytäväksi tiettyä tapahtumaa varten.
Iso joukko vannoo yhä paperisen kirjan nimeen.
Tuomo Korteniemi näkee kristillisellä kirjalla haasteista huolimatta edelleen hyviä mahdollisuuksia.
– Hyvä kirja tavoittaa lukijat, ostajat ja kuuntelijat. Kun on kyse laadukkaasta teoksesta, kyllä kristillinenkin voi menestyä, Korteniemi uskoo.
– Laatu huomataan, ja se löytää lukijansa.
Samppa Lajunen valitsee kirjavoittajan
Kristillisten kustantajien keskustelujen ikuisuusaihe on ollut osallistuminen alan päätapahtumaan Helsingin Kirjamessuille lokakuun lopulla.
Messuosasto on pahimmillaan suuri menoerä, eikä messuilla juuri myydä kirjoja.
– Kustantajat ovat olleet perinteisesti mukana omilla osastoillaan ja hajallaan ympäri messuja. Messukävijän on täytynyt nähdä vaivaa, jos on halunnut käydä kaikilla osastoilla, Kristilliset kustantajat ry:n puheenjohtaja Tuomo Korteniemi sanoo.
– Nyt viime vuodesta lähtien olemme olleet mukana yhteisellä, näyttävämmällä osastolla. Messut ovat ennen muuta paikka näkyvyydelle ja vuorovaikutukselle.
Kirjamessujen näkyvin osa kristillisiltä kustantajilta on Vuoden kristillinen kirja -palkinnon julkistaminen. Tänä vuonna voittajan valitsee urheilija ja yrittäjä Samppa Lajunen.
Kristilliset kustantajat ovat antaneet kisaan nelisenkymmentä ehdokasta, joista kuusi asetetaan finaaliin Turun Kirjamessuilla lokakuun alussa.
Aikamedian kirjoista ehdolla finaaliin ovat Waltteri Haapalan Pyhä vaeltaja, Jari Olavi Hiltusen Teho-osasto sekä Veera Hugin ja Saara Tikkakosken toimittama Kutsun keskellä – Maksoiko liikaa?.
(AT)
