Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

”Kristilliset kansanopistot ovat turvallisia paikkoja etsiä”

 

Kansanopistoilla on ollut tärkeä vaikutus suomalaisten sivistykseen. Mitä annettavaa kristillisillä kansanopistoilla on nykypäivän ihmisille?

Kristillisiä kansanopistoja on ollut Suomessa jo toistasataa vuotta. Niillä on oma tärkeä tehtävänsä edelleen.

– Opistojen tehtävänä on tukea kotien ja seurakuntien kristillistä kasvatustyötä ja sitä, että Jumalan ja Raamatun tunteminen lisääntyvät tässä maassa, ja että ihmiset tietäisivät, mistä kristinuskossa on kysymys. Niiden tehtävä on myös varustaa ihmisiä palvelemaan seurakunnissa, nostaa vapaaehtoisjohtajia sekä auttaa löytämään oma identiteetti Kristuksessa, kertoo IK-opiston Helsingin kampuksen vastaava opettaja Tanja Närhi.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Opiskelemista ei ole aina arvostettu kristillisissä piireissä, mutta Närhi ja Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen näkevät sen tärkeänä jo yksistään Jumalan sanaan syvemmin tutustumisen kannalta.

– Suomessa ihmiset ovat kristinuskon kautta oppineet lukemaan ja saaneet myös kirjakielen, Räsänen muistuttaa.

Uskon vahvistumista ja ystävyyssuhteita

Kansanopistojen vahvuuksiin kuuluu muun muassa se, että niihin voi tulla opiskelemaan hyvin matalallakin kynnyksellä.

– Kristilliset kansanopistot ovat turvallisia paikkoja tulla etsimään ja saamaan tukea vaikeiden kysymysten kysymiseen, Tanja Närhi toteaa.

Kristilliset kansanopistot nojaavat kristilliseen arvomaailmaan ja parhaimmillaan ne vahvistavat uskoa.

– Kansanlähetysopistolla on sloganina ”Raamattu rakkaaksi” eli se ei ole vain kirja, jota tutkitaan ja kritisoidaan, vaan joka tulee rakkaaksi, koska se on meille tärkeä ja me elämme sen sanomasta. Se on hyvin henkilökohtainen lähestymistapa, Niilo Räsänen sanoo.

Sekä IK-opistolla että Kansanlähetysopistolla on opiskelun ohella hartaushetkiä, rukousta ja laulutuokioita. Henkilökohtaisen jumalasuhteen hoitaminen nähdään tärkeäksi. Uskon vahvistumisen lisäksi opistolla voi löytää kutsumuksensa ja myös uusia ystäviä.

Hyvälle raamatunopetukselle on aina tilausta

Kansanopistoissa opiskeleminen on muuttunut viime vuosien aikana, erityisesti koronapandemian myötä. Yhä useampi haluaa opiskella etänä kotoa käsin, minkä vuoksi monimuoto-opinnot ovat yhä suositumpia. Tämä asettaa haasteita usein sisäoppilaitoksina toimiville kristillisille kansanopistoille ja haastaa muuttamaan toimintatapoja.

– Uskon, että opetus tulee jatkossa yhä lähemmäs seurakuntia. Kun maailma muuttuu, opiston täytyy muuttua mukana, Tanja Närhi pohtii.

Niilo Räsänen uskoo, että hyvälle raamattuopetukselle on aina tilausta.
– Haluamme keskittyä siihen, että Raamattu tulisi rakkaaksi ja porukat innostuisivat viettämään aikaa Jumalan sanan äärellä. Se on näkymme. Mitä pimeämmäksi aika menee, sitä kirkkaampana tulenliekki näkyy. Siinä mielessä on hyvät markkinat edessä.

Mikä merkitys kristinuskolla on yliopistojen historiassa? Muun muassa tähän kysymykseen saadaan vastaus tiistaina 4.7. klo 19.45 Medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa antenniverkon kanavalla 16. Ohjelmassa Niilo Räsänen ja Tanja Närhi keskustelevat Jori Asikaisen johdolla kristillisistä kansanopistoista. Ohjelma on katsottavissa myös Permanto-suoratoistopalvelusta tästä linkistä.

Elina Uusikylä