Kirjoittanut
Kun koulujen ja kotien kristillinen kasvatus ohenee tai häviää kokonaan, kristillisissä kansanopistoissa aloitetaan päivä aamuhartaudella.
Karkun evankelisen opiston, Suomen Raamattuopiston ja Kansanlähetysopiston johtajat kokoontuivat Suomen Raamattuopistossa viime viikolla. He painottivat, että kansanopistoilla on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä kristillisinä kasvattajina.
Opistojen edustajat totesivat, että he eivät kilpaile keskenään vaan ovat samalla asialla, jonka voi tiivistää esimerkiksi Kansanlähetysopiston sloganiin: Raamattu rakkaaksi.
– Kristityillä kodeilla on nyt entistä suurempi vastuu kristillisestä kasvatuksesta. Se on otettava todesta. Ympäröivä yhteiskunta ei enää anna sitä tukea, joka on aiemmin saatu. Me haluamme olla tukemassa koteja tässä kasvatustehtävässä, Kansanlähetysopiston rehtori Niilo Räsänen linjasi.
Hän jatkoi, että Kansanlähetysopistossa annetaan kristillistä kasvatusta ”kehdosta hautaan”.
– Lastenleireistä eläkeläisiin. Yksi painopistealue on nuoret ja nuoret aikuiset. Se on ikäryhmä, joka on tällä hetkellä eniten laiminlyöty. Myös koko perheen toiminta on tärkeää. Nuortenleirejä, naisten- ja miestenpäiviä, nuorten aikuisten viikonloppuja, Räsänen esitteli.
Kaikissa kolmessa kansanopistossa vapaan sivistystyön linjojen opetukseen liittyvät Raamattu ja hartauselämä.
– Meillä keskeinen tavoite on, että jokainen meille tuleva opiskelija saisi kuulla evankeliumin sanan toivosta, joka on Jeesuksessa Kristuksessa, Karkun opiston rehtori Matti Rusama kertoi.
– Kolmen kuukauden raamattukurssimme on aivan toimintamme ytimessä. Aikuisten perusopetusta annetaan myös. Syksyllä alkaa tutkintokoulutukseen valmistava linja. Meillä voi myös opiskella erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon, hän jatkoi.
– Kaiken tämän keskellä päivä alkaa aamuhartaudella. Myös päivähartaus pidetään. Lisäksi pidämme raamattupiirejä ja jumalanpalveluksia.
Poikkeusaikana nuoret kaipaavat turvaa
Suomen Raamattuopiston rehtori Marja-Kaarina Marttila arvioi, että nyt poikkeuksellisina aikoina nuoret kokevat suurempaa hätää kuin keski-ikäiset.
– Kriisissä joudumme perimmäisten kysymysten eteen: olenko oikeasti valmis puolustamaan isänmaata niin, että oma henki on vaarassa?
– Hätä aiheuttaa kestävien asioiden etsimistä.
Niitä kansanopistot haluavat tarjota.
– Yhä enemmän on nuoria, joille ei ole kotona annettu mitään kristillistä kasvatusta. Kansanopistoissa meillä on mahdollisuus paikata tätä vajetta herkässä iässä, alle 25-vuotiaana, kasvun vuosina, Marttila totesi.
Määrällisesti kansanopistot, joissa siis opiskelee joitain satoja opiskelijoita, eivät voi kokonaan paikata kristillisen kasvatuksen vajetta kouluissa ja kodeissa. Kansanlähetysopiston vararehtori Vesa Ollilainen kuitenkin huomauttaa, että Jumalan valtakunnan asia ei aina katso määriin.
– Billy Grahamin pyhäkouluopettaja, siis yksi ihminen, vaikutti sen, että Graham julisti miljoonille ihmisille. Kyse ei ole määristä vaan pitkästä jatkumosta, jossa seisomme.
– Olemme saaneet viestikapulan edelliseltä sukupolvelta ja pidämme siitä hyvää huolta, että se siirtyy seuraaville. Mitä hedelmää työmme kantaa, sitä emme voi tietää, se jää Jumalan käteen. Voi olla, että tulee uusi herätys. Nyt meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että usko säilyy. Uskollisuus on kaikki kaikessa, Ollilainen sanoi.
Marttila kysyi retorisesti, että mistä muualta enää voi löytää kristillisen yhteisön, jossa opiskella, kuin kansanopistoista.
– Moni syrjäytymisvaarassa oleva pysyy meillä opiskelun ansiosta elämän syrjässä kiinni. Kristillinen yhteisö hoitaa ja luo turvallisuutta, hän jatkoi.
Työnäky: evankeliumin vieminen eteenpäin
Niilo Räsänen lisäsi, että kristillisten kansanopistojen työssä ei ole kyse vain siitä, että opiskelija itse rakentuu hengellisesti.
– Tarjoamme myös työnäyn evankeliumin viemisessä. Meillä on tehtävä. Lähetyskäsky on voimassa. Emme elä vain itseämme varten. Haluamme kyllä olla raamattuhautomoja, mutta emme ainoastaan sitä, Räsänen eritteli.
– Moni on ollut iloinen saatuaan meillä uskovia kavereita. On saatettu vain netin kautta tuntea muita kristittyjä. Nuori saa täällä myös keskustelutukea ja kristittyjä esikuvia. Moni nuori pohtii, mitä on kristittynä eläminen. Meillä hän pääsee kokemaan, mitä se on, opinnoissa ja arjessa, Marttila jatkoi.
– Olen 14 vuotta tehnyt Kansanlähetysopistolla töitä, ja on kiva katsoa, että tuo oli meillä opiskelemassa ja nyt hän tuo omat lapsensa lastenleirille. En itsekään osaa sanoa, mitä kaikkea työmme tuottaa, mutta monia hedelmiä näemme. Ennen kaikkea tarkoitus on antaa suunta elämälle: tuonne me menemme, Ollilainen kuvasi.
Hänen mukaansa on saavutettu paljon, kun opiskelija ymmärtää, että Raamattuun sitoutumalla opitaan tuntemaan Jeesus, joka elää.
– Yleensä opiskelijat unohtavat 90 prosenttia luentojen sisällöstä, mutta jos onnistumme välittämään sen, että Jeesus on kanssasi koko elämäsi ajan, se jättää lähtemättömän jäljen.
– Silloin ihminen pystyy myös jälkeenpäin palaamaan siihen ilmapiiriin ja sisältöön. Tunnemuisto säilyy, Ollilainen sanoi.
Matti Rusama yhtyi Ollilaisen näkemykseen.
– Juurtuminen on avainsana. Ihmiset ovat nykyään juurettomia ja sitoutuvat huonosti eri asioihin. Meidän tehtävämme on, että saisimme ihmisen kokemaan, että hän kuuluu yhteisöön ja on arvokas. Että hän saa juurtua Raamatun sanaan ja Kristukseen. Se on kestävin mahdollinen perustus elämän myrskyissä.
Niilo Räsänen jatkoi vielä, että ratkaisevan tärkeää on se, mitä tapahtuu kansanopistovuoden jälkeen.
– On tärkeää pysyä Jumalan sanan tuntemisessa ja uskovien yhteisössä.
– Tässä me tuemme kansanopistoina toisiamme. Meillä on sama päämäärä: opettaa nuorille Raamattua, että se tulisi heille rakkaaksi, Marja-Kaarina Marttila totesi.
Raamattuopiston vararehtori Veli-Matti Kujalan mukaan kansanopisto-opintoihin voi tulla matalalla kynnyksellä.
– Mukaan on mahdollista tulla ihan nollasta ja poistua täältä niin, että todella tuntee Raamattua.
Kansanlähetysopiston, Karkun evankelisen opiston ja Raamattuopiston kurssitarjonta löytyy alla olevien linkkien kautta
