Kirjoittanut
Uskonnollisuus parantaa tutkimusten mukaan ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Samaan aikaan länsimaat sekularisoituvat. Mitä annettavaa kristinuskolla on nykyihmiselle?
Suomi listattiin jälleen vuonna 2023 maailman onnellisimmaksi maaksi. Jotkut ovat ihmetelleet tutkimustulosta, sillä suomalaiset eivät ole ulospäin kaikkein iloisinta kansaa. Psykologian emeritusprofessori, onnellisuusprofessoriksikin tituleerattu Markku Ojanen toteaa, että tutkimuksissa on kysytty ennemminkin ihmisten yleistä tyytyväisyyttä elämään kuin suoranaisesti onnellisuuden kokemusta.
– Suomalaiset ymmärtävät, että täällä on hyvä elää. Vastaukset ovat yleensä positiivisia. Koskaan ei voida kuitenkaan tietää, mikä on absoluuttinen onnellisuuden taso.
Suomessa on paljon hyvää, mutta ongelmiakin riittää. Ihminen voi kokea Ojasen mukaan onnellisuutta myös vaikeuksissa, kuten vakavan sairauden keskellä.
– Masennus ja kasautuvat elämisen ongelmat aiheuttavat tietysti onnettomuuden kokemusta. Mutta ihmiset ovat aika kestäviä ja sopeutuvaisia. Kansainvälisten tutkimustenkin mukaan miinukselle mennään vain silloin, kun on erittäin ankarat olosuhteet, kuten sota, sortoa ja sairautta.
Kristilliset arvot suojelevat terveyttä
Psykologian väitöskirjatutkija, teologian tohtori Harri Koskelan mukaan uskonnollisuudella on osoitettu olevan selvä yhteys sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin.
– Kristilliset arvot suojelevat esimerkiksi alkoholin liialliselta käytöltä ja huumeilta. Kristityt perheetkin ovat onnellisempia, koska parisuhde on parempi. Nuorilla elämäntarkoituksen löytyminen lisää hyvinvointia, Koskela listaa.
Hän on tutkinut kristinuskon ja sen harjoittamisen vaikutusta suomalaisten hyvinvointiin. Alustavien tutkimustulosten mukaan sekä hengellisiin tilaisuuksiin osallistuminen että sisäinen uskonnollisuus vaikuttavat hyvinvointiin positiivisesti.
– Erityisesti sisäistynyt usko on yhteydessä hyvinvointiin. Siihen liittyy uskon tärkeys ja rukoilemisen tiheys, tutkija sanoo.
– Erityisesti sisäistynyt usko on yhteydessä hyvinvointiin. Siihen liittyy uskon tärkeys ja rukoilemisen tiheys, tutkija sanoo.
– Uskontomyönteisemmissä yhteiskunnissa kuten Yhdysvalloissa uskonnolliset ihmiset voivat paremmin, koska he eivät erottaudu porukasta. Täällä katsotaan vähän alentuvasti, jos joku on hengellinen, ja se aiheuttaa tietynlaista sosiaalista painetta, että on erilainen kuin valtaosa Suomen väestöstä.
Individualismi haastaa kristinuskon
Suomalaiset ovat vieraantuneet viime vuosikymmenten aikana kristinuskosta. Varsinkaan nuoremmat eivät hakeudu perinteisiin jumalanpalveluksiin, vaan etsivät elämäntarkoitusta muualta. Markku Ojanen näkee tähän yhtenä syynä sekularisaation ja siihen liittyvän individualismin.
– Ihmiset ajattelevat, että he haluavat tulla omalla uskollaan autuaaksi, oli se mitä tahansa, mieluummin ehkä muuta kuin traditionaalista kristinuskoa, hän sanoo.
Harri Koskelan mukaan nimenomaan institutionaalinen uskonnollisuus on vähentynyt. Jumalanpalvelukset kuitenkin kiinnostavat edelleen.
– Uskon, että monet seuraavat jumalanpalveluksia netin kautta ja televisiosta, minkä vuoksi paikan päälle meneminen on ainakin luterilaisessa kirkossa vähentynyt.
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan nuorten miesten kiinnostus hengellisyyteen on nousussa. Nähtäväksi jää, löytävätkö he hengellisiin yhteisöihin ja kirkkoihin.
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan nuorten miesten kiinnostus hengellisyyteen on nousussa. Nähtäväksi jää, löytävätkö he hengellisiin yhteisöihin ja kirkkoihin.
Yhteisö heijastaa yksilöiden hyvinvointia
Kristinuskolla on edelleen paljon annettavaa suomalaisille. Markku Ojanen ei halua keskittyä kuitenkaan siihen, mitä se voisi antaa yksittäiselle ihmiselle. Hänen mielestään yhteinen onnellisuus ja hyvinvointi on yksilön onnellisuutta tärkeämpää.
– Emme voi tavoitella onnellisuutta itsekkäästi muista välittämättä. Kristinuskon perusasia on se, että meidän tulee ajatella ensiksi lähimmäisiämme, hän perustelee.
– Olen keskittynyt viime aikoina hyveiden merkitykseen. Erityisesti Uudessa testamentissa tulevat vahvasti esiin sellaiset hyveet kuin kiitollisuus, anteeksianto, lempeys, avuliaisuus ja oikeudenmukaisuus.
Vaikka Harri Koskela tutkii hengellisyyden vaikutusta yksilöiden hyvinvointiin, katsoo hänkin asiaa laajemmasta perspektiivistä.
– Yksilön hyvinvointi voi vaikuttaa lähellä oleviin ihmisiin. Tähän ovat yhteydessä myös yhteisöllinen ja yhteiskunnan hyvinvointi.
Markku Ojanen ja Harri Koskela keskustelevat uskonnollisuuden vaikutuksesta ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin medialähetysjärjestö IRR-TV:n Ajassa-ohjelmassa. Ohjelma esitetään televisiossa antennikanavalla 16, tiistaina 12.12 kello 19.45 ja uusinta torstaina 14.12. kello 19.45. Ohjelma katsottavissa myös tästä linkistä.
Elina Uusikylä
