Kirjoittanut
Jasmiina Siivonen kävi lukion kristittyjen keskellä Sastamalassa, Karkun evankelisella opistolla. Tiiviit ihmissuhteet opettivat toisen huomioon ottamista, mutta antoivat myös kokemuksen erityisestä yhteydestä.
– Oivalsin Karkun evankelisen opiston rippileirillä, että tahdon samaan paikkaan lukioon. Mieli ei sen jälkeen muuttunut. Halusin niin vahvasti jonnekin muualle kuin kotikunnan lukioon ja myös pois kotoa, itsenäistymään, kertoo laitilalainen abiturientti.
Nyt opistossa vietetyt kolme lukiovuotta ovat takanapäin. Ylioppilaskokeet on suoritettu. Niiden tuloksia pitää kuitenkin jännittää pitkälle toukokuuhun.
Kansanopisto on ympäristönä harvinainen, ainutlaatuinen ja erikoinen lukio. Siellä eletään, asutaan ja opiskellaan arkipäivät saman katon alla sekä nautitaan ateriat noutopöydistä.
– Vaikka olin varma lukiovalinnastani, muistan jännittäneeni alussa melkoisesti. Oli tosi mukava juttu, kun yksi rippileirituttu oli tullut samaan paikkaan.
Innostavia opettajia
Opiskelusta tuli rankempaa kuin Jasmiina etukäteen ajatteli.
– Lähdin opistolta viikonlopuiksi kotiin, eivätkä julkisten kulkuvälineiden yhteydet olleet aikatauluiltaan toimivia. Matkantekoon kului aikaa, mikä verotti voimia. Ja sitten kotona oli vähän hölmistynyt olo, kun
monet ystävistä olivat kuitenkin opistolla.
Oppitunneilla Jasmiina havaitsi, miten opettajat nauttivat työstään.
– Näytti siltä, että he opettivat aineita, joista olivat itse kiinnostuneita. Karkussa opiston henkilökunta ja oppilaat tuntevat toisensa, joten opetus on sen johdosta yksilöllistä. Omiin asioihin sai tukea.
Soluasunnoissa opiskelijat jakoivat huoneensa toisen kanssa.
– Siinä oli hyvät ja huonot puolensa. Opin arvostamaan ja ottamaan omaa aikaa. Toisinaan lähdin pitkille lenkeille tai varasin illalla tyhjän luokkahuoneen, jossa saatoin lukea ja tehdä tehtäviä rauhassa.
– Samalla kristittyjen yhteys oli valtavan hoitavaa ja kasvattavaa. Arkisin osallistuin päivähartauteen. Siitä tuli usein merkityksellinen keidashetki, jossa oivalsi uusia asioita ja tarttui jäljellä olevaan päivään tietäen, että Taivaan Isä pitää huolta.
Raamattupiiri tuli tutuksi. Välillä opiskelijoiden porukalla rukoiltiin.
Jasmiina arvelee, ettei vastaavaa uskon kasvun sysäystä olisi voinut tapahtua kotikunnan opiskeluympyröissä.
Rennommalla fiiliksellä
Kevään ylioppilas ei kadu lukiovalintaansa.
– Vuodet kansanopistossa ovat olleet kasvattavia ja hyvällä tavalla itsenäistäviä. Nyt on aika hengähtää ja miettiä, mitä oikeastaan tapahtuikaan!
– Olen ollut suorittajatyyppiä eli urakoinut ja puurtanut ehkä vähän liiankin tunnollisesti opintoja. Karkussa tuntui, että minuun tarttui rennompi fiilis. Siellä ymmärsin, ettei tarvitse niin kovasti pingottaa.
Ylioppilasjuhlia odotellessa Jasmiina lukee pääsykokeisiin tavoitteenaan päästä opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän yliopistoon. Siinä sivussa hän tekee lehtijuttuja paikallislehteen, Laitilan Sanomiin.
Kuusi kansanopistolukiota
Suomessa yhteensä kuusi kansanopistoa tarjoaa lukio-opetusta. Ne ovat Itä-Hämeen opisto, Karkun evankelinen opisto, Oriveden Opisto, Otavan Opisto, Portaanpään Kristillinen Opisto ja Raudaskylän Kristillinen Opisto.
Koulupäivien aikana opiskelu, asuminen ja ruokailu (aamupala, lounas ja päivällinen) ovat maksuttomia. Viikonlopuista sovitaan jokaisessa opistossa erikseen.
