Kirjoittanut
Ruotsin eduskuntaan eli valtiopäiville valittiin uudet edustajat syyskuun puolivälissä. Valtiopäivillä on jälleen joukko aktiivikristittyjä kansanedustajia.
Kristittyjä äänestäjiä näyttää siirtyneen Kristillisdemokraateilta (KD) muun muassa ympäristöpuolue Vihreille ja solidaarisuutta painottaville Sosiaalidemokraateille. Puolueen suosiota syö myös uusi kristillinen puolue, Kristillinen arvopuolue.
Ruotsin valtiopäiville valittiin jälleen joukko aktiivikristittyjä kansanedustajia. Kristittyjen äänet sen sijaan hajaantuivat aiempia vaaleja enemmän eri puolueille, ja Kristillisdemokraatit (KD) menetti asemiaan edellisvaaleihin verrattuna saaden 16 paikkaa. Tulos ei tyydytä uudelleenvalittua kansanedustaja Désirée Pethrusta, Kristillisdemokraattien perustajan Lewi Pethruksen lapsenlasta.
– Onhan se raskasta, kun menettää asemiaan. Olimme toivoneet yhtä hyvää menestystä kuin eurovaaleissa, Pethrus sanoi Ristin Voitolle.
Kristillisdemokraattien kansanedustajien joukossa on niin Ruotsin kirkon jäseniä, helluntailaisia, muiden vapaiden suuntien edustajia kuin juutalaisia ja ortodoksejakin. Ruotsin valtiopäivillä on kaikkiaan 349 edustajaa. Eduskunnan kristilliseen ryhmään kuuluu Pethruksen mukaan puolestaan kolmisenkymmentä edustajaa. Ekumeenisessa hengessä kokoontuvassa kristillisessä ryhmässä ei korosteta seurakuntataustaa, vaan keskitytään yhdistäviin tekijöihin. Edustajia on lähes kaikista puolueista.
”Vastakkainasettelu lisääntynyt”
Valtiopäivävaaleissa maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit nosti paikkalukunsa 20:stä 49:ään ja nousi vaalivoittajaksi. Ruotsidemokraattien nousulle on Ruotsissa tarjottu monta analyysia.
Porvariallianssin laajaan valinnan vapauteen perustuva politiikka ei ole vakuuttanut kansaa, vaikka Ruotsissa asiat ovat suhteellisen hyvin. Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistopuolue taas ovat sitä mieltä, että hyvinvointiyhteiskunnan palveluja ei voi loputtomasti yksityistää, ja he ovat valmiita myös veronkorotuksiin.
Ruotsin helluntaikirkon johtaja Pelle Hörnmark on vaalituloksesta huolestunut.
– Vastakkainasettelu yhteiskunnassa tuntuu lisääntyneen, hän toteaa.
Kaikki eivät kannata muiden puolueiden Ruotsidemokraatteihin kohdistuvaa hylkimistaktiikkaa.
– Jos puolue yritetään eristää, silloin kansan tyytymättömyyttä ei ole otettu todesta. Silloin teemme heistä marttyyrejä, pastori Anders Carlsson sanoo Sändaren-lehdessä.
Uskontotietous heikkoa
KD:n pitkäaikainen kansanedustaja ja neljä viime vuotta asunto- ja kirkkoministerinä toiminut Stefan Attefall pitää tärkeänä, että valtiopäivillä on eri seurakunnissa aktiivisesti toimivia ihmisiä.
– Heillä on tietoa kirkoista ja uskonnollisista yhdyskunnista. Tieto uskonnoista on Ruotsissa huonoa ja se heikkenee yhä, Attefall sanoo.
Attefall, 54, putosi valtiopäiviltä ja jättää politiikan.
Yksi KD:n heikohkon vaalituksen syistä lienee toisen kristillisen puolueen syntyminen, ei niinkään Ruotsidemokraattien menestys. Kristillinen arvopuolue (Kristna värdepartiet) oli vaalikampanjassa piikkinä KD:n lihassa.
Konservatiivisen arvopuolueen mielestä KD on lipsunut perinteisistä teemoistaan kuten aborttien vastustamisesta ja kristillisten perhearvojen puolustamisesta. Puolueen keulahahmo on helluntailainen Per Kronlid, joka on myös abortteja vastustavan Ja till Livet -järjestön aktiivinen jäsen.
Vaikka Kristillinen arvopuolue sai vain muutamia tuhansia ääniä, vei se todennäköisesti juuri ratkaisevat äänet KD:ltä ”Ruotsin raamattuvyöhykkeellä” Jönköpingissä. Siellä kaksi kokenutta KD-poliitikkoa jäi Tukholman junasta kannatuksen laskettua.
Kaj Aalto
