Kirjoittanut
Eurovaaleihin on enää alle kuukausi. Euroopan Unioni syntyi aikanaan tarpeesta luoda vahva talousunioni, joka pysäyttäisi kommunismin etenemisen Euroopassa.
Kristillisdemokratia oli maailmansotien jälkeen hyvin vahva aate Euroopassa, ja kristillisdemokraattien tavoitteena oli turvata ihmisoikeudet ja kristillinen usko mantereella. Tällä hetkellä kristilliset puolueet saavat monissa Euroopan maissa noin kymmenen prosentin kannatuksen, mutta Euroopan parlamentissa kristillisdemokraattien ja konservatiivien EPP on suurin puolue.
Euroopan parlamentti eli Euroopan Unionin oma ”eduskunta” koostuu noin 750 päättäjästä. Nämä viiden vuoden välein valittavat parlamentaarikot edustavat EU:n 28:aa jäsenmaata ja jakautuvat 10 europuolueeseen. Joukossa on sekä konservatiiveja että liberaaleja ja niin kommunisteja kuin kristillisdemokraattejakin.
Kristityt ovat paitsi ottaneet aktiivisesti osaa eurooppalaiseen päätöksentekoon, yllättäen myös perustaneet EU:n.
– Toisen maailmansodan jälkeen lähes kaikissa Manner-Euroopan maissa olivat vallassa kristillisdemokraattiset puolueet. Silloin niiden ylivaltiollisissa kokouksissa tuli ajatus, että pitää perustaa Euroopan Unioni vastaiskuna kommunismille, Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä valottaa.
Samat arvot yhä esillä
Kristillisdemokratia lähti liikkeelle Saksasta 1870-luvulla, kun rautakansleri Otto von Bismarck halusi yhtenäistää valtakuntaa. Kulttuuritaistelu ajoi muun muassa lähes 2 000 katolista pappia maanpakoon. Saksaan syntyi kristillisdemokraattinen puolue Zentrum, joka kasvoi vaali vaalilta, kunnes se oli Saksan parlamentin toiseksi suurin.
– Jo silloin puhuttiin avioliitosta ja uskonnonopetuksesta eli ihan samoista asioista kuin edelleen, Maanselkä huomauttaa.
Maailmansotien jälkeen kristillisdemokraattinen puolue voitti Saksan, Ranskan, Itävallan, Italian ja Belgian vaalit. Katolisessa Italiassa kristillisdemokraattinen pääministeri johti maata yli 40 vuotta.
– Siellä oli sääntö, ettei pääse ehtoolliselle, jos ei äänestä kristillisdemokraatteja. Vasta 70-luvulla hollantilainen piispa uskalsi lausua, että katolinen voi äänestää myös ei-kristillisdemokraatteja pelkäämättä erottamista kirkon yhteydestä, Maanselkä kertoo.
Kristillisdemokratia vakuutti äänestäjät, jotka olivat kyllästyneitä kommunismiin ja fasismiin.
– Se toi inhimillisyyden ja toisaalta vapaan markkinatalouden ja vapauden ihmisille.
Näitä arvoja Euroopan kristillisdemokratia edustaa nykyäänkin. Esimerkiksi ihmisarvo ja perinteinen avioliitto toistuvat Maanselän mukaan yllättävän yhtenäisinä teeseinä eri maissa.
10 prosentin puolueita
Laajamittainen kristillisdemokratia alkoi rakoilla ajan mittaan. Italiassa valta-asema tyssäsi 1990-luvulla korruptioon, Ranskassa KD hävisi oikeistopopulisteille, Tanskassa jakauduttiin kahteen leiriin ja Moldovassa kompastuskiveksi tuli aluepoliitiikka.
– Puolue on helppo tuhota riitelemällä, Maanselkä tietää.
Tällä hetkellä monissa Euroopan maissa kristillisdemokraattien kannatus pyörii 10 prosentin tietämissä. Ehdottomasti parhaiten pärjää Saksa, joka voitti äsken vaalit 41 prosentin kannatuksella.
– Liittokansleri Angela Merkelin johtama CDU/CSU-puolue ei ole luopunut perinteisistä arvoistaan vaan on ainakin toistaiseksi onnistunut pitämään niistä kiinni, Maanselkä toteaa.
Kristillisdemokraattien ja konservatiivien muodostama europuolue EPP on ollut noin 15 vuotta myös Euroopan parlamentin suurin puolue. Se ajaa Euroopassa etenkin sanan- ja uskonnonvapausasioita.
Turkki islamisoisi Euroopan
Euroopan Unionin elinkaari on kiintoisa: se sai alkunsa, kun 1940-luvulla Euroopan kristillisyyttä uhkasi kommunismi, jota pidettiin uutena islamina.
Tällä hetkellä islamin vaikutus kasvaa jälleen. Tämänhetkinen EU:n johtaja jarruttaakin Turkin EU-jäsenyyttä arvojensa vuoksi.
– Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy on harras katolinen kristitty, Maanselkä toteaa.
