Kirjoittanut
Rivikristityn on viisainta lyöttäytyä sellaiseen ryhmään, joka toimii yhdessä kääntyneiden tukemisessa, muistuttaa Timo Keskitalo.
Helsingin sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa (28.8.2023) kolme vaikutusvaltaista luterilaista pappia kertoi syvästä huolestaan, kun Maahanmuuttovirasto ja eri oikeusasteet eivät tunnista ja tunnusta kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden uskoa. Tilanne kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksissa on muuttunut, sillä pitkien neuvottelujen jälkeen EU pääsi Irakin kanssa sopimukseen ja nyt Irak ottaa jälleen vastaan pakkopalautuksina nuhteettomia kansalaisiaan.
Maahanmuuttajatyössä kertyneellä kolmenkymmenen vuoden kokemuksella Timo Keskitalo muistuttaa, että evankeliumin periaate on korottaa alas painettuja.
– Meidän tulee puolustaa alas painettujen ja vähemmistöön jääneiden oikeuksia. Kristityksi kääntyneet ex-muslimit ovat yhteiskunnassamme merkittävä, mutta näkymätön vähemmistön vähemmistö, joihin kohdistuu vainoa ja vähättelyä. Lisäksi he ovat meidän seurakuntiemme jäseniä, joista meillä on siksi vastuu.
Keskitalo toimii kääntyneiden tueksi perustetun osuuskunnan, Petra31:n hallituksessa. Osuuskunta tarjoaa tietoa, asiantuntija-apua sekä verkoston auttajille.
Kirkolliskokous käsittelee kristityksi kääntyneiden aseman parantamista syksyn aikana
Kristityksi kääntyneiden tukala tilanne nostettiin keskusteluun myös toukokuisessa kirkolliskokouksessa, kun kirkolliskokousedustajat Soili Haverinen ja Heidi Zitting tekivät aloitteen, jossa toivotaan Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta aktiivisempia toimia uskonnonvapauden toteutumisen turvaamiseksi maahanmuuttajataustaisille henkilöille.
Taustalla ovat maahanmuuttajatyössä kohdatut painostustapaukset, joissa kristityksi kääntyneet ovat joutuneet eriasteisen painostuksen, mustamaalaamisen ja jopa väkivallan kohteeksi Suomessa. Haverinen odottaa kirkolta aktiivisempaa roolia vaikuttamistyössä:
– Tärkein työ tehdään ruohonjuuritasolla kristityksi kääntyneiden tukemisessa ja rohkaisemisessa. Mutta myös kirkon johdon tasolla voidaan nostaa heidän asemaansa esiin, jotta esimerkiksi turvallisuusviranomaiset ottavat ongelmat uskonnonvapauden toteutumisessa vakavasti. Kirkko voi nostaa kristityksi kääntyneiden kokemat turvallisuusuhat puheeksi myös uskontojen välisessä dialogissa.
Kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunta käsittelee aloitetta syyskaudella.
Keskitalon mukaan rivikristityn on viisainta lyöttäytyä sellaiseen ryhmään, joka toimii yhdessä kääntyneiden tukemisessa.
– Yksinäinen tukihenkilö helposti nääntyy ylivoimaisten haasteiden ja järkyttävien elämänkohtaloiden alla. Yhdessä on helpompi toimia. Samanmielisiä saattaa löytyä omasta seurakunnasta tai kristillisistä järjestöistä.
Kylväjä Areena tarttuu ajankohtaiseen teemaan webinaarissa Lupa kääntyä – uskonnonvapaus Suomessa. Ilmainen verkkotapahtuma järjestetään 5. lokakuuta. Asiantuntijoina kuullaan Soili Haverista, Timo Keskitaloa, Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirtoa sekä Kylväjän viestintäpäällikkö Mari Turusta. Tapahtuma on suunnattu seurakuntien työntekijöille ja vapaaehtoisille.
– Tällaiset webinaarit ovat hyvä paikka miettiä omaa roolia, Timo Keskitalo vinkkaa.
Lue lisää 5. lokakuuta järjestettävästä Kylväjä Areenasta Lupa kääntyä – uskonnonvapaus Suomessa
Lue lisää: Kun kasteita ei kirjata turvallisuussyistä on aika puuttua varjoyhteisöjen valtaan
