Kirjoittanut
Koronarajoitukset vaikeuttavat maatalousvaltaisten maiden asukkaiden toimeentuloa. Samaan aikaan aavikkokulkusirkat syövät monilla alueilla pellot tyhjiksi.
Itä-Afrikkaa on alkuvuoden piinannut laaja kulkusirkkaongelma. Vaeltavia, sankkoja sirkkaparvia ja niiden aiheuttamaa tuhoa on kuvattu useissa medioissa jopa raamatulliseksi näyksi viitaten toisen Mooseksen kirjan vitsaukseen.
YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan kulkusirkkaparvet saattavat suurimmillaan ulottua jopa useiden satojen neilökilometrien alueelle, ja parven jokaisessa neliökilometrissä voi olla 40 miljoonaa, joskus jopa 80 miljoonaa aikuista kulkusirkkaa.
Kirkon Ulkomaanavun Somalian maavastaava Mika Jokivuori on parhaillaan Mogadishussa. Hän kertoo, että laajat parvet piinasivat Somalian pohjoisosaa alkuvuonna mutta siirtyivät vähitellen lännemmäksi kohti Etiopiaa ja Keniaa, jopa Ugandaan asti. Seuraavan sirkkasukupolven on laskettu kuoriutuvan edellisen parven jättämistä munista näihin aikoihin.
– Nyt on sadeaika ja kaikki kasvit vihreinä eli sirkoilla on paljon syömistä. Tilannetta seurataan koko ajan. Nämä sirkat eivät ole mitään pieniä, harmittomia sirittäjiä vaan kämmeneni kokoisia roikaleita.
Uhkana valtava nälkäkatastrofi
YK:n ruokaohjelman (WFP) johtaja David Beasley varoitti viime viikolla YK:n turvallisuusneuvostoa, että maailma on kohtaamassa koronapandemian lisäksi maailmanlaajuisen humanitaarisen katastrofin. Beasleyn mukaan jopa 300 000 ihmistä saattaa joka päivä kuolla nälkään kolmen kuukauden aikana, elleivät saa tarvittavaa apua.
Etelä-Etiopian Gidolessa asuva Kansanlähetyksen lähetti Mirjami Uusitalo kertoo, ettei vielä ole nähnyt kulkusirkkoja omalla asuinpaikallaan, mutta hyvin lähellä ne jo ovat.
– Ehkä noin 15–20 kilometrin päässä on yli 300 viljelijän pellot syöty putipuhtaaksi. Lentokoneet ovat lentäneet täältä etelään päin jo neljän viikon ajan yrittäen myrkyttää sirkkalaumoja lähempänä Kenian rajaa.
Mika Jokivuoren mukaan sirkkojen torjuminen on helpompaa lisääntymisvaiheessa, koska valtavia aikuisten sirkkojen parvia on vaikea kontrolloida. Somalia on maatalousvaltainen maa, joten jos sirkat syövät seuraavan sadon, luvassa on Mika Jokivuoren mukaan Suomen kesän jälkeen huutava ruokapula.
– Uutisissa puhutaan koronasta, joten rahoittajat ja toimijat keskittyvät enemmän siihen, vaikka meillä on tällainen massiivinen uhka olemassa.
Keniasta noin kuukausi sitten Suomeen palannut lähetti Hannu Heinonen kertoo, että monilla hänen järjestönsä, Lähetyslentäjien (MAF), henkilökunnasta on suvun peltopalstoja maaseudulla, jossa sirkat ovat vakava huolenaihe. Maissisadon menetys on todella suuri asia väestölle, joka pääasiassa elää maissista.
Tällä kertaa Heinonen ei nähnyt Nairobissa sirkkoja, mutta parikymmentä vuotta sitten sirkka-aalto ylsi myös pääkaupunkiin.
– Supermarketissakin oli silloin koko katto vihreänä. Aivan uskomaton näky.
Rajoitukset vaikeuttavat toimeentuloa
Hannu Heinonen kertoo, että suuri osa kenialaisista elää tilanteessa, jossa etusijalla on saada leipä pöytään samalle päivälle. Virus tai sen torjunta eivät silloin nouse ykkösasioiksi.
– Rajoitukset tuntuvat heistä epäreiluilta. He kokevat, että joku yrittää estää jokapäiväisen leivän tienaamisen.
Mika Jokivuoren mukaan myös Somaliassa eletään pitkälti kädestä suuhun. Maassa on sodittu viimeiset 30 vuotta ja akuutti ruokapula on läsnä jatkuvasti.
– Pienviljelijä on hyvin heikossa asemassa. Siihen kun vielä lisätään sirkat, jotka saattavat syödä viljan, niin menee elanto. Jos paikallista ruokaa ei ole, hinnat kallistuvat, ja jos ei ole varaa ruokaan, lapset eivät mene kouluun ja köyhyyden kirous jää päälle.
Mika Jokivuori kertoo, että varmennettua tietoa Afrikan koronatilanteesta on vaikeasti saatavilla, joten informointi ja numerot ovat enemmän tai vähemmän epäluotettavia. Taudin välttely on hänen mukaansa ainoa tapa torjua koronaa Somaliassa, koska terveydenhuolto on hyvin heikkoa. Myös ennaltaehkäisyssä on pulmansa, koska kaikilla alueilla kuten pakolaisten telttakylissä ei ole edes vettä.
Hannu Heinonen arvelee, että Keniassa kulttuurinen tapa pysytellä lähellä toisia ihmisiä on suuri riski koronan leviämiselle.
– Sulloudutaan esimerkiksi kauppaan ja bussiin. Kadulla on paljon väkeä ajolinjaa myöten. Siihen on kasvettu lapsesta asti.
Myös Mirjami Uusitalon mukaan maaseudulla ihmisten on vaikeampi ymmärtää kieltoja. Esimerkiksi seurakuntien toiminta jatkuu maalla vaikka on pysähtynyt kaupungeissa. Etiopiassa rukoillaan Uusitalon mukaan nyt paljon, koska siihen on kehottanut jopa pääministeri.
Huhtikuun alussa ranskalainen lääkäri Jean-Paul Mira ehdotti koronarokotteen testaamista afrikkalaisilla ja sai aikaan kohun. Mika Jokivuori arvelee, että Afrikassa tehdään edelleen testausta.
– Iso osa ihmisistä Afrikassa elää sellaisella köyhyystasolla, että pienikin korvaus saa tekemään asioita, joita moni muu ei tekisi. Markkinointikin voi olla harhaanjohtavaa.
Somalian Twitterissä rokotekeskustelu aiheutti Jokivuoren mukaan paljon tuohtumusta.
– Selkeä kolonialismin taakka vielä olemassa.
