Pikku Sonja vietti hetken aikaa Parikanniemen lastenkodissa. Tuona aikana hän sai myös kasteen. Vaikka yhteys katkesi vuosikymmeniksi, kummit jatkoivat rukoilemista. Kun yhteys yllättäen löytyi, järjestyi myös tapaaminen Parikanniemessä.
Vuonna 1975 Parikanniemen lastenkotiin Mikkelin Ristiinaan tuotiin pieni Sonja-tyttö. Hänet sijoitettiin lastenkotiin, koska perheen koti oli pieni ja romanien olot olivat siihen aikaan muutenkin vaikeammat kuin nykyään. Kyse ei siis ollut hylkäämisestä.
Muutaman kuukauden kuluttua Sonjan isä halusi, että lapsi kastetaan. Lastenkodissa alettiin etsiä sopivia henkilöitä toimitusta varten. Kastepapiksi lupautui silloinen toiminnanjohtaja Jouko Jyrkämä.
Lisäksi tytölle piti löytää kummit. Kaksi silloista työntekijää, Pirjo Pönniö ja Lea Honkanen, suostuivat tehtävään. Toinen heistä kirjaili kastepukuun Sonjan nimen, ja niin kastejuhla päästiin järjestämään seuraavana sunnuntaina.
Parikanniemen jälkeen Sonja oli hetken aikaa vielä toisessakin lastenkodissa, ennen kuin pääsi takaisin omaan kotiinsa. Yhteys Parikanniemeen ja samalla myös kummeihin katkesi.
Yhteys löytyy yllättäen
Kummit jatkoivat kuitenkin kummilapsensa puolesta rukoilemista. Tietämättä, mitä Sonjalle kuului, he rukoilivat hänen puolestaan vuodesta toiseen.
Yllättäen 35 vuotta myöhemmin Pirjo Pönniö löysi Facebookista Sonja-nimisen naisen, jolla oli sama syntymäaika, jonka kummi edelleen muisti. Niinpä Pirjo otti Sonjaan yhteyttä tämän syntymäpäivänä. Yhteyden syntymisen jälkeen he sopivat tapaamisesta.
Kun Sonja ja Pirjo tapasivat, kävi ilmi, että erilaisten elämänvaiheiden jälkeen Sonjan tie oli vienyt Järvenpäähän. Siellä, Vapaaseurakunta Arkissa, hän oli löytänyt uskon Kristukseen, johon hänet oli aikanaan kastettu. Myöhemmin hän oli toiminut myös Järvenpään helluntaiseurakunnassa vapaaehtoistyössä.
Kummille kultainen ansiomerkki
Keväällä 2024 Parikanniemisäätiön hallitus haki Pirjo Pönniölle Kirkkopalvelujen Seurakuntatyön kultaista ansiomerkkiä hänen työstään Parikanniemen lastenkodin hyväksi. Kun juhlaa vietettiin elokuussa 2024 Parikanniemen riihikirkossa, mukaan oli kutsuttu myös Sonja Lundberg, joka matkusti sinne varta vasten 230 kilometrin matkan Varpaisjärveltä.
Juhlassa Sonja istui riihikirkon takaosassa, kun Pirjo Pönniölle ojennettiin Kirkkopalvelujen seurakuntatyön kultainen ansiomerkki. Yleensä se annetaan yli 30 vuoden palveluksesta, mutta Pirjo on ollut Parikanniemen ystävä yli 60 vuotta, joista lähes 50 vuotta hän on rukoillut Sonjan puolesta.
Kastemekkokin yhä tallessa
Parikanniemessä järjestetyssä juhlassa paikalla olivat myös kastepappi Jouko Jyrkämä sekä toinen kummi Lea Honkanen. Iloisen jälleennäkemisen lisäksi ihmeteltäväksi löytyi vielä se kastemekko, joka oli ollut Sonjan yllä hänen kastejuhlassaan.
Parikanniemen lastenkodissa lasta ei unohdeta silloinkaan, kun hän muuttaa pois. Kaikkien lasten takana on aina ollut ja on edelleen lukemattomia ystäviä, jotka muistavat heitä ja tukevat lastenkodin työtä lahjoituksin ja rukouksin. Pirjo on yksi näistä uskollisista ystävistä. Hän on ansiomerkkinsä ansainnut kukkien ja kiitosten kera.
Tapauksesta uutisoitiin Parikanniemen Kontti -lehdessä elokuussa 2024.
