Kirjoittanut
Halmetvaarojen kirjailijapariskunta havahtui keskusteluihin ruuhkavuosien keskellä.
Helposti homma menee siihen, että puhutaan vain käytännön arkiasioista, Matti Halmetvaara kuvailee.
Kuopiolaisten Henna ja Matti Halmetvaaran viime vuosien oivallus avioparina on ollut se, että rikkaat keskustelut lujittavat liittoa – ja ne usein karsiutuvat pois ruuhkaisten vuosien melskeissä.
Halmetvaarat kertovat nykyisin pyrkivänsä kysymään toisiltaan näkemyksiä erilaisista asioista, oli sitten kysymys oman arjen pyörittämisestä tai muuten vain päivittäin eteen nousevista asioista.
– Hyvä kysymys on tavallaan syöttö toisen lapaan, pariskunta kuvaa jääkiekkotermein.
– Siitä voi alkaa kiinnostava keskustelu.
Halmetvaaroilta ilmestyi talvella kirja Treffit (Aikamedia 2019). Siinä keskusteluilla, muistoilla ja yhteisellä haaveilulla on tärkeä rooli.
Matti, 37, ja Henna, 34, tapasivat vuonna 2005 plusmiinus kaksikymppisinä harrastajateatterissa.
Ensimmäiseksi yhteiseksi kokemukseksi muodostui tunne siitä, ettei oikein sopinut silloiseen teatteriryhmään. Keskustelut laajenivat ja syvempi kiinnostus toiseen syttyi.
– Matti lähetti ensimmäisen tekstarin, jossa pyysi kahville, Henna sanoo, vaikka kuvailee molempien olleen aloitteellisia seurustelun alkuvaiheissa.
Naimisiin Halmetvaarat menivät kahden vuoden kuluttua.
Matti Halmetvaara kertoo, että pariskunta piti kauan yllä käsitystä samankaltaisuudesta – toinen tuntui ymmärtävän toista uskomattoman hyvin.
Tottahan tämä olikin siinä mielessä, että jo alkuvaiheessa pari huomasi olevansa kiinnostunut samanlaisista asioista, mikä oli myös osa huumaavaa ihastumista.
– Myöhemmin huomasimme, että olemme itse asiassa hyvin erilaisia.
– Nykyisin tämä kantaa parisuhdettamme. Erilaisuus on syy kipinään ja siihen, että yhdessäolo toimii.
Halmetvaarat kertovat, että Matti on suhteessa ja perheessä hyvä suunnittelija ja alullepanija, joka kuitenkin tarvitsee Hennan energian asioiden loppuun saattamiseksi.
Matti Halmetvaara työskentelee Kuopion teatterissa yleisötyöntekijänä. Työhön kuuluu draamakasvatusta ja erilaisia yleisötapahtumia. Henna Halmetvaara opiskelee ammattikorkeakoulussa kulttuurituotantoa. Saimi, 2, ja Sulo, 5, ovat päiväkodissa ja Selma, 7, aloittaa syksyllä koulun.
Taustakoulutukseltaan molemmat vanhemmat ovat luokanopettajia, joiksi Halmetvaarat opiskelivat aikanaan Kajaanissa. Kajaani oli myös pariskunnan ensimmmäinen yhteinen kotikaupunki.
– Teimme gradun yhdessä ja olimme kahdestaan myös vaihto-opiskelijoina. Tämä kertoo osaltaan vahvasti siitä, että meillä oli paljon yhteistä jo alkuvaiheessa.
Tällä haavaa Halmetvaarojen suuri elämänprojekti on omakotitalo Kuopiossa. Kesän alussa perustusten päälle laskettiin hirret. Talo on jo harjakorkeudessa, mutta varsinainen työ on vasta alussa.
Korona-aika ei näkynyt perheen elämässä kovin dramaattisena. Matti pystyi tekemään rästiin jäänyttä suunnittelutyötä, ja lisäksi käyttämään kertyneitä vapaita tontilla.
Henna on koko ajan lastenhoidon ohella vienyt kulttuurituotannon opintoja eteenpäin.
Miten aviopari sitten mielestään osaa nykyisin tulkita toisiaan, lukea toisen ajatuksia?
– Me ihmisethän usein todella luulemme osaavamme tulkita toistemme ajatuksia, Henna Halmetvaara kiepsauttaa asian toisin päin.
– Filosofiamme on se, että tavoitetila ei olekaan se, että luulemme ymmärtävämme toisiamme itsestään.
Halmetvaarojen mukaan kommunikoinnin tarve selittyy juuri sillä, että toisen ajatuksia ja tarpeita ei voi tuntea, jos niitä ei nosteta esiin.
– Käsitystä toisesta pitää myös päivittää. Vuodet kuluvat ja toisen ajatukset saattavat muuttua, Matti Halmetvaara kuvailee.
Mutta kyllä niitä hienoja yhteisymmärryksen ja toisen tuntemisen hetkiä arkeenkin mahtuu.
– Ne ovat mahtavia hetkiä, kun toisen katseesta näkee, että hänellä on sama hyvä fiilis tässä kuin mitä itselläkin on, esimerkiksi kun ollaan perheen kanssa ja jotain mukavaa tapahtuu.
Juuri perhe-elämä muuttaa parisuhdetta ja yksilöäkin.
– Lasten myötä monenlaiset asiat alkoivat kuoriutua esiin. Itse olen miellyttäjätyyppi, jonka on vaikeaa tuoda omia tarpeita esiin, Matti sanoo.
– Minä taas olen saanut kenties vaatimisen lahjan. Tasapaino on ollut suhteessa välillä haussa, Henna kuvailee.
– Lapset ovat laittaneet rattaita pyörimään. On ollut pakko käsitellä omia kipukohtia.
Itsetuntemukseen panostaminen on yleensä myös panostus parisuhteeseen.
– Ja pitää sallia toisellekin se, että itsetuntemus kehittyy.
Treffikirja syntyi riidan tuloksena
Henna ja Matti Halmetvaara kertovat kirjansa Treffit (Aikamedia 2019) alkusanoissa kirjan ensiaskelten tulleen otetuiksi pariskunnan istuessa ”saman sohvan eri päissä siihenastisen historiamme pahimman riidan jäljiltä”.
– Ruuhkavuosien armottomuus oli iskenyt ylitsemme.
Tilanteen rauhoituttua ja molempien pyydettyä anteeksi pariskunta päätyi ”yhteisen toivottomuuden tunteen syövereissä” oivallukseen, että todennäköisesti myös muiden pariskuntien elämä on joskus samanlaista.
– Rakastamme toisiamme, mutta arki on hurjan täyttä. Parisuhdetta ei ehdi eikä jaksa hoitaa.
– Kirjastossa on hyllytolkulla hyviä parisuhdeoppaita, mutta niihin tarttuminen on työlästä. Parisuhdeterapiat ovat ison kynnyksen takana.
Halmetvaarojen aktivoituminen parisuhderintamalle alkoi tuosta riidasta.
– Olemme saaneet eri tahojen järjestämistä tapahtumista eväitä parisuhteen hoitamiseen ja kipinän ylläpitämiseen.
Myös alan kirjallisuus on nyttemmin tullut tutuksi, ja avioparista itsestäänkin kehkeytyi kirjailijapari – vieläpä tuplana: tänä keväänä ilmestyi myös Henna ja Matti Halmetvaaran kirja Tylsyyden taito (PS-Kustannus 2020), jossa on ”harjoituksia ärsyketulvan kehittelyyn ja oppimisen herättelyyn”. (AT)
