Kirjoittanut
Aleppolainen Abraham (Apo) menetti kristityn isänsä vain vuoden ikäisenä. Isä joutui työmatkalla Syyriassa ääriliikkeen kidnappaamaksi eikä koskaan palannut kotiin. Perheen elämä löysi uuden alun Toivon keskukselta.
Jina hymyilee katsellessaan 10-vuotiasta poikaansa, joka pelaa palloa kirkon pihassa. Toivon keskuksen lapsilla on ulkoliikuntaa. Juuri aiemmin heillä oli joulukokous Toivon keskuksessa. Apo juoksee pallon perässä muiden poikien kanssa ja pihan muurit raikuvat huudoista.
Ennen lähtöä Toivon keskukseen yritimme haastatella tätä ruskeaan villapaitaan pukeutunutta poikaa. Istutimme hänet sohvalle, mutta hän ei ollut kovin puhelias. Poika ei selvästikään ole paikallaan istuvaa tyyppiä.
”Kunpa joulu taas tulisi”
Apo muistelee viime joulua. ”Menin kirkkoon, ja kun palasin, Joulupukki koputti ovelle ja antoi lahjan.” Kuten muutkaan lapset, Apo ei muista jouluna kirkon saarnaa vaan lahjan, jonka hän sai. ”Sain kauko-ohjattavan auton, joka voi kiivetä seiniä pitkin, ja lentokoneen. Joulussa parasta on se, että saa lahjoja.”
Jonain päivänä hän ehkä oivaltaa, että suurin lahja, minkä voimme koskaan saada, on Jeesus, jonka Jumala rakkaudessaan lähetti maan päälle.
Kaikki kirkon pihan lapset ovat kasvaneet sodan keskellä eivätkä tunne rauhan aikaa.
”Menimme isoisän ja isoäidin luokse, ja sitten menimme yhdessä äidin kanssa kirkkoon.” He menivät pastori Abdallan johtamaan protestanttikirkkoon. Sitten poika pysähtyy: ”Kunpa joulu taas tulisi!” Jouluna he koristelevat kotinsa. ”Äidin kanssa laitamme jouluseimiasetelman ja joulukuusen koristeineen esille.”
Päällimmäisenä mielessä urheilu
Apo käy Al Hayatin koulua Aleppossa ja pärjää hyvin koulussa. Sielläkään hän ei ole mikään penkinlämmittäjä. ”Koulussa pidän eniten liikunnasta”, hän sanoo hymyillen ja ruskeat silmät loistaen.
”Pelaan koripalloa, ja välillä valmentaja treenaa minua ja sitten pelaamme toisia joukkueita vastaan. Käyn myös uimassa ja pelaan jalkapalloa.”
Kun jalkapallon MM-kisat alkavat, Apo seuraa yhtä pelaajaa erityisesti. ”Rakastan Ranskan ja Paris Saint-Germainen Mbappéa. ” Poika näyttää, miten Mbappé teki maalin hiljattain. Eleistä on helppo päätellä, kuinka Mbappé harhautti maalivahdin ja teki maalin.
Toivoa sodan keskellä kasvaville lapsille
Kirkon pihassa pelaavien poikien nauru koskettaa. Kaikki nuo lapset kasvoivat sodan keskellä. Kaikki he ovat kasvaneet sodan keskellä, eikä rauhanajan Syyria ole heille tuttu. He ovat nähneet kauheuksia ympärillään, jopa omaan perheeseen kohdistuvia, kuten Apo.
Kiitos, Herra Jumala, että lähetit Poikasi tällaiseen maailmaan. Kiitos, että tulit myös tällaisia lapsia varten.
