Kirjoittanut
Jerusalemissa juhlittiin 24.5. kaupungin yhdistymistä erityisen juhlavasti, sillä silloin tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta siitä, kun kaupunki yhdistyi Kuuden päivän sodan lopputuloksena. Yhdistynyt Jerusalem on avoin kolmelle uskonnolle.
Israel perustettiin vuonna 1948. Perustamisensa jälkeen maa on ollut sodassa monta kertaa. Kesäkuun 5. päivä 2017 tulee kuluneeksi 50 vuotta kuuden päivän sodan alkamisesta. 22 vuotta Israelissa Ylen kirjeenvaihtajana toiminut Rony Smolar kertoo, että sota alkoi Israelin ilmavoimien yllätyshyökkäyksella Egyptin ja Syyrian lentokentille. Israelin tarkoitus oli tuhota kiitoradat, ja siten estää vihollisen koneiden nousu ilmaan. Tämä oli strategisesti onnistunut ratkaisu, sillä vihollinen ei päässyt tekemään ilmahyökkäyksiä Israeliin.
– Kuuden päivän sota sai alkunsa samasta Suezin kriisistä kuin vuoden 1956 sota, Rony Smolar kertoo.
Kiista strategisesti tärkeästä Suezin kanavasta kärjistyi kriisiksi vuonna 1956, kun Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser kansallisti kanavan ja vaikeutti Israelin laivaliikennettä Aqaban lahdelle. Kuuden päivän sodan taustalla oli niin ikään Egyptin presidentin toimet, joilla hän pyrki estämään Israelin merenkulkua Suezin kanavan kautta. Tilanteen pahennuttua Israel teki hyökkäyspäätöksen.
Israelin pieni, mutta sotakokemusta kartuttanut, armeija sai vastaansa kolme kertaa suuremmat sotajoukot, kun kolmen arabimaan, Egyptin, Jordanian ja Syyrian, armeijat olivat sitä vastassa.
Jerusalemin vanha kaupunki ja Länsimuuri Israelin hallintaan
Rony Smolar kertoo, että Jordanialla ja Israelilla oli ollut ennen Kuuden päivän sotaa melko hyvät suhteet keskenään ja jonkinlainen keskinäinen luottamus. Mutta koska Jordania allekirjoitti toukokuun lopussa 1967 sopimuksen, jossa sen armeija alistettiin yhteisarabialaiseen eli käytännössä Egyptin armeijan komentoon, Jordaniasta tuli Israelin vihollinen.
Jordania hallitsi ennen Kuuden päivän sotaa Itä-Jerusalemia ja Länsirantaa, eikä juutalaisilla ollut silloin pääsyä esimerkiksi Jerusalemin vanhassa kaupungissa sijaitsevalle Itkumuurille. Tosin vanhan kaupungin juutalaiskorttelissa asunut juutalaisväestö sai käydä itkumuurilla rukoilemassa myös Jordanian hallitessa vanhaa kaupunkia. Lyhyessä sodassa Israel otti hallintaansa Jerusalemin vanhan kaupungin, Länsimuurin ja Temppelivuoren.
– Ne rajat, jotka syntyivät Kuuden päivän sodan tuloksena, ovat edelleen voimassa, Rony Smolar kertoo.
Smolar toteaa, että sekä kristitty että juutalainen maailma pitää ihmeenä, että sota kesti vain kuusi päivää. Sota päättyi, kun Israel hallitsi ilmatilaa.
Jerusalem pysyy Israelin pääkaupunkina
Kuuden päivän sodassa Israel valloitti Siinain niemimaan ja Gazan alueen. Siinain se palautti vuonna 1979 Egyptille rauhan toivossa ja Gazan alueen palestiinalaisille. Vuonna 1980 Israelissa tuli voimaan laki Jerusalemin yhdistämiseksi. Israel julisti Jerusalemin yhdistetyksi pääkaupungiksi.
Jerusalemin asemasta Israelin pääkaupunkina Israel ei luovu. Rony Smolar pitää kuitenkin mahdollisena, että Israel voisi antaa palestiinalaisille hallintoalueen Jerusalemista. Tällä hetkellä osapuolien väliltä tosin puuttuu keskinäinen luottamus, eikä osapuolia ole saatu samaan neuvottelupöytään.
Smolar toteaa, että keskinäisen luottamuksen syntymistä Israelin arabiväestön ja juutalaisväestön kesken, auttaisi yhdessä toimiminen ja yhteydenpito. Israelin alueella asuvilla palestiinalaisilla on mahdollisuus jokapäiväiseen kanssakäymiseen juutalaisväestön kanssa. Heillä on myös mahdollisuus Israelin kansalaisuuteen, mikä takaa heille lähes yhtäläiset kansalaisoikeudet juutalaisväestön kanssa. Sen sijaan Palestiinan puolella asuvien arabien tilanne on toinen. Luontevaa kanssakäymistä ei ole muutoin kuin se, että osa arabiväestöstä käy töissä Israelin puolella.
