Kirjoittanut
Pirjo Alatalo on ikuistanut persoonallisen värikkäästi, naivistisella otteella, jo kolmekymmentä Suomen kirkkoa. Hän maalaa yhteen teokseen yksityiskohtien yhdistelmiä. Näin kävi, vaikka hän oli päättänyt välttää koko aihepiiriä.
Pirjo Alatalon kirkkomaalauksia on paraikaa esillä hämeenlinnalaisen Voutilakeskuksen aulassa. Taiteilija esittelee niitä itse joka torstai kello 12.30–13.30 lokakuun loppuun saakka.
– Kun 48-vuotiaana suuntauduin kuvataiteen maailmaan, kirkot eivät kiinnostaneet. Sanoin ääneen, etten ainakaan niitä ryhdy maalaamaan, koska kirkoissa on niin paljon ruskeaa, harmaata ja mustaa, ankeita värejä.
Taiteilija kuitenkin pyörsi sanansa keksittyään idean soveltaa kirkkotaiteeseen kubistista rakennetta, värejä ja kirkon tarinaa.
Sittemmin hän on alkanut kutsua tyyliään kubistis-ekspressiiviseksi naivismiksi.
Alatalon kirkkotauluja on ollut esillä menneinä vuosina mm. Iittalan naivisteilla, Varkauden Väinölässä sekä tänä vuonna Hämeenlinnan kirjastossa.
– Kirjastossa kohtasin paljon kirkkoteoksia katsomaan tulleita ihmisiä. He kuuntelivat innostuneesti, kun kerroin maalauksieni taustoista ja yksityiskohdista. Siitä ymmärsin, miten antoisaa ja tärkeää taiteilijan on itse olla paikalla, Alatalo kertoo.
– Yllätyin, miten kirkot olivatkaan niin monelle merkityksellisiä sekä kaste, rippijuhlat, häät ja hautajaiset.
– Ja onhan se kirkko keskellä kylää.
Taiteilijalla ei ole aiheista pulaa, sillä kirkkoja on Suomessa satamäärin.
– Käyn valokuvaamassa kirkon sekä sisältä että ulkoa. Kuvaan myös hautausmaalla. Joskus löydän kauniin, epäsymmetrisen puun tai hylätyn ja kolhitun hautamuistomerkin.
Alatalo saattaa sijoittaa maalaukseensa myös tekstiä, esimerkiksi Raamatun jakeen tai virren sanoja.
Rauhaa vain, rauhaa vain, kaipaan matkallain. Nuo Tampereen tuomiokirkon kelloon ikuistetut sanat päätyivät myös ko. kirkkoa kuvaavaan tauluun.
Lapissa syntynyt ja lapsuutensa ensimmäiset vuodet viettänyt Pirjo Alatalo kertoo kotona saaneensa äidiltään kristillisen kasvatuksen, mutta hengelliset asiat jäivät taka-alalle, kun opiskelut ja työt hoitoalalla alkoivat.
Ura päättyi loppuunpalamiseen; kuvataide ja iloiset värit auttoivat toipumaan.
– Nyt huomaan, miten lohduttavia sanoja ja yksityiskohtia kirkoista löytyykään.
Tällä hetkellä vuonna 1958 syntynyt taiteilija opiskelee Lapin yliopiston alaisuudessa kuvataiteita. Takana on kolmevuotinen opiskelu Vanajaveden opistossa sekä taidehistorian opinnot avoimessa yliopistossa.
– Taidettani on luonnehdittu monityyliseksi, mutta omantyyliseksi. Ehkäpä se pitää paikkansa, Alatalo tuumaa hymyillen.
Hänen isänsä, Tuomo Alatalo, oli myös taiteilija, jonka teoksissa Lappi oli keskeinen teema.
—
Pirjo Alatalon taiteeseen voi tutustua hänen Instagram-tilillään.
