Kirjoittanut
Mikäli eutanasia on laillista, yhä useammat ihmisryhmät turvautuvat siihen hädän hetkellä tai kun muuta apua ei ole saatavilla. Pahimmillaan eutanasia ”paikkaa” sosiaali- ja terveyspalveluiden puutteita.
Kanadassa on herätty epämukavaan tilanteeseen, sillä julkisuuteen on tullut eutanasiatapauksia, joissa köyhyys, huonot sosiaaliset olosuhteet tai vaikeus saada tarvittavaa terveydenhoitoa ovat johtaneet ihmiset hakemaan itselleen lähetettä eutanasiaan tai avustettuun itsemurhaan.
Kaltevan pinnan argumentin mukaan eutanasia toimenpiteenä normalisoituu sen laillistamisen jälkeen ja kynnys uusien ihmisryhmien saattamisesta sen piiriin tuntuu luonnolliselta. Tyypillisesti eutanasian laillistaminen koskemaan eri ihmisryhmiä näyttää kulkevan sitä kautta, että ensin eutanasia tai avustettu itsemurha laillistetaan kuolemansairaille, jotka kokevat kovaa kipua tai muita sietämättömiä oireita. Kanadassa kuolemansairaille hyväksyttiin eutanasia ja avustettu itsemurha eli MAID (medical assistance in dying) vuonna 2016.
Muutaman vuoden päästä – vuonna 2021 – sallittiin MAID niillekin, jotka eivät sairasta kuolemaan johtavaa sairautta, mutta jotka kokevat sietämätöntä kärsimystä sairautensa vuoksi eikä heillä ole mahdollisuutta paranemiseen.
Seuraavaksi Kanadassa hyväksyttiin MAID vakavia psyykkisiä sairauksia sairastaville, joiden parantumista ei pidetä mahdollisena. Lain voimaantuloa on lykätty vuoteen 2027, sillä se vaatii terveydenhuollolta paljon valmisteluja.
Alankomaissa ja Belgiassa on voinut saada eutanasian psyykkisen sairauden vuoksi jo pitkään. Näissä maissa tapausten määrät ovat kasvaneet merkittävästi vuosi vuodelta.
Mielipiteet muokkautuvat sallivammiksi
Mikäli perussyy eutanasialle on ihmisen kokeman kärsimyksen vähentäminen, kuka voi lopulta sanoa miten suurta kärsimystä kukin ihminen kokee ja mikä on sitä kärsimystä, johon tulisi käyttää eutanasiaa?
Viime vuonna tehdyn The Research Co:n kyselyn mukaan kanadalaisista 51 prosenttia ei pidä eutanasian yhteyttä huonoon terveyspalvelujen saatavuuteen ongelmana vaan hyväksyisi lain, jonka mukaan kyvyttömyys saada terveydellistä hoitoa riittäisi syyksi eutanasialle.
Peräti 27 prosenttia kanadalaisista olisi valmiita hyväksymään lain, jonka mukaan syyksi kuolinapuun riittäisi ihmisen köyhyys ja 28 prosenttia on sitä mieltä, että asunnottomuus olisi myös riittävä syy eutanasialle. Viidesosa vastaajista olisi valmis hyväksymään eutanasian kaikille sitä haluaville ilman erityisiä kriteerejä.
Asiantuntijat ovatkin varoittaneet Kanadaa joutumasta tilanteeseen, jossa se tarjoaa eutanasiaa tai avustettua itsemurhaa vaihtoehtona kuormittuneeseen mielenterveyspalvelujen tarjontaan: terapian saaminen on liian vaikeaa ja hoitoon pääsyllä on pitkät jonot.
Kanadassa on raportoitu mielenterveyden ongelmista kärsivillä olevan usein haasteita asumiseen, ravintoon sekä terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa yleisemminkin. Lisäksi vakavista psyykkisistä ongelmista kärsivistä 70-90 prosenttia on työttömiä.
Tapauskertomuksia Kanadasta: asunnottomuuden ja huonojen terveyspalvelujen yhteys eutanasiaan
Entinen rekkakuski Normand Meunier, 66 oli ollut onnettomuuden vuoksi neliraajahalvaantunut vuodesta 2022 lähtien. Hän kärsi useamman kerran hengitystieviruksesta saman talven aikana ja hakeutui taudin vuoksi Quebeciin sairaalan päivystykseen. Sairaalan sängyt olivat kuitenkin varattuja, joten Meunier joutui makaamaan paareilla kokonaiset neljä vuorokautta.
Sen seurauksena hänelle kehittyi takapuoleen vaikea makuuhaava, joka oli niin syvä, että jopa luut ja lihakset tulivat näkyviin. Meunierille kerrottiin, että hänen kipeän haavansa paraneminen kestäisi useita kuukausia.
Tilanne tuntui kestämättömältä joten hän haki oikeutta eutanasiaan. Päivää ennen kuolemaansa Meunier kertoi Radio-Canadalle haluavansa lopettaa fyysiset ja henkiset kärsimyksensä. Hän kertoi myös, ettei halua olla taakkana muille. Hän kuoli omassa kodissaan.
Sean Target, 41 kärsi ALS:sta. Hän olisi tarvinnut ympärivuorokautista apua, muttei saanut sitä omassa kotikaupungissaan eikä hänellä ollut varaa maksaa ympärivuorokautista kotihoitoa itse. Hän olisi saanut hoitoa toisessa kaupungissa, muttei halunnut muuttaa kauas 11-vuotiaan poikansa luota. Siksi hän päätyi eutanasiaan.
Alan Nicholsilla, 61 oli masennushistoriaa ja muita terveysongelmia, muttei mitään henkeä uhkaavaa fyysistä sairautta. Hän joutui sairaalaan mahdollisen itsetuhoisuuden vuoksi. Kuukauden sisällä tästä hän haki ja sai itselleen oikeuden eutanasiaan, vaikka hänen perheensä ja sairaanhoitajansa ilmaisivat huolensa asiasta. Hänen hakemuksessaan luki, että hän haki eutanasiaa pelkästään alentuneen kuulon perusteella.
Nicholsin perhe raportoi tilanteesta poliisille ja terveysviranomaisille. Heidän mielestään Nicholsilla ei ollut täyttä ymmärrystä prosessista eikä hänen kärsimyksensä olleet heidän ymmärryksensä mukaan sietämättömiä. Perheen mukaan Nichols ei ollut syönyt tarvittavia lääkkeitä tai käyttänyt kuulolaitetta. He myös väittävät sairaalahenkilökunnan auttaneen epäasiallisella tavalla Nicholsia anomaan eutanasiaa.
Amir Farsoudin, 54 tapaus vuodelta 2022 on erityisesti puhututtanut Kanadassa. Farsoud haki eutanasiaa koska hänestä oli tulossa koditon eikä hänellä ollut tarpeeksi rahaa. Farsoud on invalidisoitunut mies, joka sai luvan kuolinapuun yhdeltä lääkäriltä kroonisen selkäkivun perusteella ja odotti vielä toisen lääkärin lausuntoa.
Toronto-based City Newsin haastattelussa hän sanoi, ettei haluaisi kuolla, muttei haluaisi jäädä kodittomaksikaan. Asian tullessa julkisuuteen Farsoud sai taloudellista tukea lahjoitusten muodossa ja päätti, ettei halua kuolla.
Eutanasialähetteen saaminen oli huomattavasti helpompaa kuin oikean asunnon löytäminen.
”Denise”, 31 istuu pyörätuolissa selkäydinvamman vuoksi. Hänellä on myös muita kroonisia sairauksia, joista yksi on monikemikaaliyliherkkyys (MCS). Hän saa vakavia oireita (hengenahdistusta ja kovaa pääkipua, johon liittyy väliaikaista halvaantumista) esimerkiksi pyykinpesuaineiden kemikaaleista, ilmanraikastimista ja tupakan savusta.
Denise yritti pitkään löytää itselleen sopivaa asuntoa, jossa voisi välttää kemikaaleja. Hän eli valtion tuilla eikä hänellä ollut varaa oikeanlaiseen asuntoon, jossa olisi puhdas ilma ja joka soveltuisi pyörätuolissa istuvalle.
Eutanasialähetteen saaminen oli huomattavasti helpompaa kuin oikean asunnon löytäminen. Kukaan eutanasiaa hyväksymässä olleista lääkäreistä ei kysynyt, mitä palveluita tämä on jo saanut ja mitä hän tarvitsisi, vaikka tutkitusti kemikaaliyliherkkyyttä sairastavien tila kohenee oikeanlaisessa ympäristössä.
Kuten Farsoudin kohdalla, tapauksen noustessa julkisuuteen, Denise sai tukea ja hänelle tarjottiin sopivaa väliaikaista asuntoa.
Yhtä onnekas ei ollut samasta taudista kärsivä ”Sophia”, 51, joka kuoli eutanasian seurauksena koska ei löytänyt itselleen sopivaa asuntoa. Hän etsi itselleen kotia kaksi vuotta ja neljä eri lääkäriä kirjoitti liittovaltion johdolle vetoomuksia hänen puolestaan – tuloksetta. Kuolemiseen hän sai kuitenkin apua.
Tapauskertomuksia Belgiasta: Eutanasia traumaattisten kokemusten vuoksi
Belgiassa vuonna 2002 voimaan tulleen lain mukaan eutanasian voi saada niin fyysisten kuin psyykkistenkin sairauksien vuoksi. Yksi tapauksissa toistuva teema ovat traumaattiset kokemukset, joista toipuminen on vaikeaa.
Shanti De Corte joutui Brysselissä tapahtuneen ISIS-terroristihyökkäksen kohteeksi vuonna 2016. Tapahtuman aikaan hän oli vasta 17-vuotias ja kokemus laukaisi hänessä traumaperäisen stressireaktion (PTSD). Hän yritti itsemurhaa, mutta epäonnistui siinä.
De Corte joutui vielä toisen traumaattisen tapahtuman uhriksi kun hänen psykiatrinsa käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen hänen ollessaan hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. Sen jälkeen De Corte yritti itsemurhaa uudelleen.
De Corte pelkäsi ihmisiä ja julkisia paikkoja ja sai usein paniikkikohtauksia. Hänelle tarjottiin uutta mahdollisuutta hoidon vastaanottamiseen ennen kuolemaansa, mutta hän ja hänen psykiatrinsa eivät halunneet ottaa sitä vastaan. Näin ollen joidenkin lääkärien mukaan kaikkia saatavilla olevia hoitomuotoja ei oltu vielä kokeiltu kun De Corte kuoli eutanasiaan vain 23-vuotiaana.
Belgialainen Nathalie Huygens, 50 on kahden lapsen äiti. Hän joutui väkivaltaisen hyökkäyksen ja raiskauksen uhriksi vuonna 2016. Tapahtuneesta traumatisoituneena hän yritti itsemurhaa useamman kerran ja sai oikeuden eutanasiaan vuonna 2021.
Huygens’lla ei ole ollut varaa pitkiin sairaalajaksoihin psykiatrisella osastolla sillä hänen sairausvakuutuksensa ei ole kattanut kyseistä hoitoa. Hän ei ole kuitenkaan vielä toistaiseksi ottanut eutanasiaa vastaan koska on sanonut haluavansa sinnitellä siihen asti, että näkee hyökkääjänsä saavan tuomion siviilioikeudessa.
Huygens on vastikään kirjoittanut kokemuksistaan kirjan, joka julkaistaan piakkoin.
”Ann G.” kärsi anoreksiasta ja oli itsetuhoinen. Hän joutui psykiatrinsa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja syytti tätä julkisesti rikoksesta. Hän koki, että tekijä ei saanut rikoksesta tarpeeksi tuntuvaa rangaistusta koska tämä sai jatkaa lääkärinä yksityisellä klinikalla. Ann G. haki itselleen pääsyä eutanasiaan ja kuoli sen seurauksena ollessaan 44-vuotias. Rikoksen tehnyt psykiatri menetti lääkärinoikeutensa Annin kuoleman jälkeen.
Jotkut pelkäävät saavansa oikeuden eutanasiaan huonona hetkenä
Psyykkisesti sairaiden parissa työtä tekevien eräs keskeinen tehtävä on itsemurhien ehkäiseminen. Useat psykologit ja psykiatrit kokevat avustetun itsemurhan tai eutanasian olevan vastoin heidän työetiikkaansa.
Jotkut psyykkisesti sairaat pelkäävät itse hakevansa eutanasiaa ollessaan kaikkein huonoimmassa kunnossa ja saavansa siihen lähetteen. Psyykkisissä sairauksissa saattaa olla pahempia ja helpompia kausia ja itsetuhoisuus liittyy moneen psyykkisen sairauden muotoon, kuten masennukseen.
Ja miten parhainkaan psykiatri voi määritellä sen, kenellä on mahdollisuus parantua ja kenen tauti on parantumaton? Entä kenen kohdalla kyse on vain vaikeasta elämäntilanteesta? Eräskin potilas kyseli psykiatriltaan mahdollisuuksista kuolla avustetusti koska uskoi, ettei kukaan koskaan tule rakastamaan häntä.
Kanadassa ollaan pohdittu sitä, olisiko oikeus eutanasiaan kiellettävä niiltä, jotka jonottavat mielenterveyden palveluihin pääsyä. He kun eivät ole kokeilleet vielä kaikkia mahdollisia hoitotoimenpiteitä ennen eutanasiaa. Jotkut ovat sitä mieltä, että riittää kun vaihtoehtoisista hoitomahdollisuuksista on annettu tarvittava informaatio.
Autismi ja kehitysvamma näkyvät tilastoissa
Saattohoidon asiantuntija Irene Tuffrey-Wijne Kingstonin yliopistosta Britanniasta analysoi tutkimusryhmänsä kanssa 39 eutanasiatapausta Alankomaista vuosilta 2012-2021. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten alankomaalaiset lääkärit käsittelivät tapauksia, joissa potilas oli autistinen tai kehitysvammainen.
Kaikissa näistä tapauksista eutanasian myöntämisen perusteissa joko ainoaksi syyksi tai yhdeksi syyksi muiden joukossa oli ilmoitettu autismi tai kehitysvamma. Monilla potilailla oli lisäksi useampia diagnooseja kuten psyykkisiä ongelmia, fyysisiä sairauksia tai ikään liittyviä ongelmia. Potilaista peräti 30 ilmoitti yhdeksi syyksi yksinäisyyden.
Kahdeksan ihmistä raportoi asioista, jotka liittyivät suoraan heidän autismiinsa tai kehitysvammaansa. Tällaisia olivat sosiaalinen eristyneisyys, selviytymiskeinojen puute tai kyvyttömyys sopeuttaa ajatteluaan tilanteen mukaan.
Näiden kahdeksan mukana oli myös kaksikymppinen autistinen mies, joka oli ollut onneton lapsuudestaan saakka. Häntä oli toistuvasti kiusattu ja hän kaipasi sosiaalisia kontakteja, mutta oli kyvytön luomaan ihmissuhteita. Hän valitsi eutanasian, sillä ei halunnut jatkaa elämistä yksinäisenä.
Belgialainen Tine Nys, 38 kuoli eutanasian seurauksena vuonna 2010. Hänellä oli ollut vakavia psykiatrisia ongelmia jo pitkään ja nuorempana hän oli yrittänyt itsemurhaa. Nysin siskojen mukaan hän ei ollut parantumattomasti sairas, vaan ahdistunut katkenneen ihmissuhteen vuoksi. Hän ei ollut myöskään saanut psykiatrista hoitoa viiteentoista vuoteen. Lisäksi Nys sai autismi-diagnoosin pari kuukautta ennen kuolemaansa eikä ollut vielä saanut autismiin liittyvää tukea.
Hänen kaksi sisartaan teki viranomaisille ilmoituksen lääkäreistä, jotka olivat mukana eutanasiapäätöksessä. Perheen mukaan lääkärit eivät noudattaneet Belgian eutanasialakia hyväksyessään toimenpiteen.
Siskot valittivat myös eutanasian suorittaneen lääkärin toimineen hutiloiden ja verraten hänen kuolemaansa ”kovista kivuista kärsivään lemmikkiin, joka saa kuolettavan ruiskeen”. Oikeus kuitenkin vapautti lääkärit syytteistä.
Alankomaalainen Esther Beukema, 33 kuoli eutanasiaan vuonna 2021. Hänellä oli todettu anoreksia 18-vuotiaana ja hän oli ollut useaan otteeseen sairaalahoidossa. Beukema oli yrittänyt useamman kerran itsemurhaa. Myöhemmin hänellä todettiin myös rajatilapersoonallisuushäiriön piirteitä ja lääkärien mukaan hän oli todennäköisesti autistinen.
Beukema yritti saada eutanasiaa jo vuonna 2012, mutta silloin hänen hakemustaan ei hyväksytty. Hän kuoli vanhempiensa läsnä ollessa lapsuudenkotinsa makuuhuoneessa.
Vakavan psyykkisen sairauden vuoksi eutanasiaan tai avustettuun itsemurhaan kuoli Alankomaissa viime vuonna 138 ihmistä, edellisenä vuonna määrä oli 115. Kasvua oli näin ollen 20 prosenttia edellisvuodesta.
Euthanasia Expertise Center (EE) on pannut merkille, että nuorten 18-30 -vuotiaiden osuus niistä, jotka hakivat eutanasiaa pyykkisten oireiden perusteella kasvoi merkittävästi. EE sai 322 pyyntöä viime vuonna tähän ikähaarukkaan kuuluvilta ihmisiltä. Määrä oli yli 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Avustettuun itsemurhaan oli RTE:n (Regional Euthanasia Review Committees) mukaan oikeutettuja 40 näistä ihmisistä.
Eutanasiaan kuolevien määrä kasvaa vuosi vuodelta
Eutanasiatapausten määrä on ollut selkeässä kasvussa Alankomaissa oikeastaan koko ajan siitä lähtien kun siitä on tullut laillista. Vuonna 2023 tapausten määrä kasvoi jälleen sen historian korkeimpiin lukemiin kun 9068 ihmistä kuoli eutanasian seurauksena – reilu kolmesataa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikista Alankomaissa kuolleista eutanasian seurauksena kuoli 5,4 prosenttia ihmisistä. Luvut perustuvat Regional Euthanasia Review Committeesin (RTE) tilastoon.
Myös Belgiassa eutanasiatapausten määrä on kasvanut selvästi. Viime vuonna siihen menehtyi 3423 ihmistä kun vastaavasti kymmenen vuotta aiemmin luku oli 1807. Eutanasian laillistamisen ensimmäisinä vuosina eutanasiaan kuolleita on ollut muutamia satoja vuosittain.
Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa avustettu itsemurha on ollut laillista kuolemansairaille vuodesta 1997 lähtien. Tapausten määrät ovat kasvaneet vuonna 1998 raportoiduista 16 tapauksesta moninkertaisiksi, sillä vuonna 2023 tapauksia oli 367. Samalla niiden määrä, jotka on ohjattu psykiatriseen arviointiin ennen toimenpidettä on vähentynyt reilusta kolmestakymmenestä prosentista reiluun yhteen prosenttiin.
Kanadassa MAID:iin päätyi reilu tuhat ihmistä lain voimaantulovuonna 2016. Luvut ovat kasvaneet merkittävästi, sillä vuonna 2022 peräti 13 241 kuoli joko eutanasian tai avustetun itsemurhan seurauksena, mikä tarkoittaa yli neljää prosenttia väestöstä. Jotkut asiantuntijat arvioivat kuolinavun määrän kasvavan seuraavan vuosikymmenen ajan niin, että jopa joka kymmenes kanadalainen kuolisi sen kautta.
Belgiassa myös alaikäisten eutanasia on ollut mahdollista jo kymmenen vuotta. Alankomaissa alaikäisillä on oikeus hakea pääsyä eutanasiaan 12 ikävuodesta alkaen vanhemman luvalla. Sen sijaan 16-17-vuotiaat eivät tarvitse vanhempien lupaa, mutta huoltajien tulee olla mukana päätöksentekoprosessissa. Lakia on päätetty viime vuonna laajentaa niin, että myös 1-12-vuotiailla on mahdollisuus kuolinapuun. Kanadassa alaikäisten eutanasian laillistamisesta on jo ollut puhetta.
Lähteet:
Europena institute on bioethics: Euthanasia in Belgium: 15% increase in 2023 – Towards a normalisation of programmed death/2.4.2024
Journal of Medical Ethics: Twenty five years of the ‘Oregon model’ of assisted suicide: the data are not reassuring/27.10.2023
Oregon Death with Dignity Act 2023 Data Summary/20.3.2024
CTV News:The Death Debate: why some welcome Canada’s move to assisted dying for mental illness and others fear it/Avis Favaro. 15.10.2022
National Post: One third of Canadians fine with prescribing assisted suicide for homelessness/
Tristin Hopper 6.5.2023
CTV News: Woman with chemical sensitivities chose medically-assisted death after failed bid to get better housing/Avis Favaro 13.4.2022
CBC: B.C. man with ALS chooses medically assisted death after years of struggling to fund 24-hour care/13.8.2019
Apnews: ’Disturbing’: Experts troubled by Canada’s euthanasia laws /Maria Cheng/11.8.2022
CBC: Quadriplegic Quebec man chooses assisted dying after 4-day ER stay leaves horrific bedsore/Rachel Watts 12.4.2024
Spiked: In Canada, death is cheap/Kevin Yuill 6.5.2022
Spiked: Canada has revealed the horror of assisted dying/Lauren Smith 15.1.2024
Spiked: Canada’s euthanasia laws are a moral outrage/Kevin Yuill 17.11.2022
Bioedge: Survivor of 2016 Brussels airport ISIS bomb is ‘euthanised’ for PTSD/Michael Cook/
12.10.2022
AllianceVita: Belgium: 2 New Cases of Euthanasia for Psychiatric Disorders are Causing Controversy/9.3.2023
Archyde: Victim of a rape, a Belgian obtains the right to be euthanized/Edouard Bonnamour & Fanny Rocher
First Things: Belgium’s Death Doctors/Wesley J. Smith/17.1.2020
BBC: Belgium euthanasia: Three doctors accused in unprecedented trial/14.1.2020
’My 33-year-old anorexic daughter died by euthanasia – my husband and I stood by her’ /
Abigail Buchanan/7.4.2024
Apnews: Some Dutch people seeking euthanasia cite autism or intellectual disabilities, researchers say/Maria Cheng/28.6.2023
NL Times: Assisted suicide total rose last year; 20% more patients citing psychological reasons/4.4.2024
