Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin Kotimaa: Politiikan jättänyt Timo Soini: ”Politiikka on kuin myrkytystila, josta tulee vakavat vieroitusoireet”

Kylväjä, Sansa ja Valomerkki ”twaarnaavat” ahkerasti

 

Gradussaan twaarnoja tutkinut Matti Hernesaho on itsekin ahkera twiittaja.

Lähetysjärjestöt Kylväjä ja Sansa sekä pääkaupunkiseudun seurakuntien Valomerkki nousevat kärkisijoille, kun luetellaan ahkerimmin ”twaarnaavia” yhteisöjä.

Twaarna on yhteisöpalvelu Twitterissä julkaistava pienoissaarna. Se julkaistaan lähellä sitä sunnuntaita, jonka aiheeseen, evankeliumitekstiin tai muihin teksteihin se liittyy. Siinä voi olla enintään 140 merkkiä, kuten Twitter-viestissä eli twiitissä.

Ensimmäinen Twitterin aihetunnisteella #twaarna julkaistu viesti kirjoitettiin syyskuussa 2013. Tunniste on yhdistelmä sanoista Twitter ja saarna. Teologian maisteri ja juuri papiksi vihitty Matti Hernesaho tutki gradussaan, miten twaarnat ovat kehittyneet syyskuusta 2013 syyskuuhun 2015.

IK-opisto neliöb. 18.11.-1.12.

Tutkimuksesta selviää, että Lähetysyhdistys Kylväjä alkoi ensimmäisenä julkaista yhteisötunnuksella twaarnoja tammikuussa 2014. Kansan Raamattuseura aloitti huhtikuussa ja Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) saman vuoden marraskuussa. Vuoden 2015 syyskuussa jo 44 yhteisöä twaarnasi.

Kylväjä oli tutkimusjakson aktiivisin yhteisötwaarnaaja. Sansa ja pääkaupunkiseudun seurakuntien Valohoito-yhteisötunnus olivat jaetulla toisella sijalla. Kylväjä julkaisi 44 twaarnaa, Sansa ja Valomerkki 38.

Piispa Luoma ja Teuvo V. Riikonen kärjessä

Hernesaho arvioi tutkimuksessaan, että tulevaisuudessa twaarna voi linkittyä vahvasti osaksi kirkon virallista viestintää. Twaarna voi vaikuttaa myös perinteiseen saarnaan.

– Twaarna ohjaa Raamatun äärelle ja tulokulman valintaan. Siinä on mentävä heti asiaan, eikä pitkille teorioille ole tilaa. Tähän mennessä twaarnoja on hyödynnetty jumalanpalveluselämässä esimerkiksi siten, että viikkomessussa saarnan paikalla on luettu edellisen pyhäpäivän twaarnoja, Hernesaho sanoo.

Suomessa oli syyskuuhun 2015 mennessä 339 twaarnaajaa eri käyttäjätunnuksilla. Heistä aktiivisin oli pastori Teuvo V. Riikonen. Hän oli julkaissut 130 minisaarnaa. Piispa Tapio Luoma oli toiseksi ahkerin 108 julkaisullaan. Miehet twaarnasivat naisia ahkerammin. Omalla kokonimellään twaarnaavista 13 aktiivisinta oli miehiä.

Twaarna on kansainvälinen ilmiö. Twitterissä minisaarnoja löytyy esimerkiksi aihetunnisteilla #TOF eli Twitter of Faith, #JIL eli Jesus is Lord, #Pray4, #twittersermons ja twurch eli Twitter church. Suomalaisetkin ovat julkaisset englanninkielisiä minisaarnoja aihetunnisteella #twermon.

 
Sansa artikkeliban.11.11.- MJa