Kirjoittanut
Maailma maksimoi nopeita voittoja, mutta pioneerilähetystyötä tekevässä Kylväjässä odotetaan hitaasti kasvavaa hedelmää. Vastuullisuus on uskollisuutta ja asiantuntijuuden jatkuvaa kehittämistä, Kylväjän johtajisto linjaa.
Kylväjän väliaikainen lähetysjohtaja Janne Aitta, hallituksen puheenjohtaja Martti Leinonen ja varapuheenjohtaja Erkki Puhalainen ovat innoissaan järjestönsä työalueiden kuulumisista.
Kastejuhlia on järjestetty diasporassa elävien ihmisten keskellä Välimerellä ja Etu-Aasiassa, messiaanisten juutalaisten seurakunnassa Ukrainassa sekä Mongoliassa ja Japanissa.
– Tavoitamme muun muassa liikkeellä olevia kansoja, joiden tavoittaminen heidän kotimaissaan olisi vaikeaa. Lähetystyöntekijämme palvelevat sitkeästi myös alueilla, joissa työn hedelmä kasvaa hitaasti, vuoden loppuun lähetysjohtajan tehtävää hoitava Janne Aitta sanoo.
Tuore varapuheenjohtaja, ennen eläköitymistään Kylväjän kotimaantyötä johtanut Erkki Puhalainen jatkaa kehulistaa:
– Uskollisuus, pitkäjänteisyys ja luovuus meille uskotussa työssä vaikeuksienkin keskellä.
Uudelle kaudelle hallituksen puheenjohtajaksi valittu diplomi-insinööri Martti Leinonen haluaa nostaa esiin myös Aasiassa tehtävän koulutustyön. Tuoreen tutkimuksen mukaan Aasia on maailman uskonnottomin maanosa. Erityisesti aasialaiset nuoret tarvitsevat laadukkaasti tuotettua tietoa kristinuskosta ja sen vaikutuksista maailmassa.
Koeteltua tietotaitoa
Lähetysjärjestöt ovat nykyisin monialaisia asiantuntijaorganisaatioita. Niissä on valtavasti esimerkiksi uskontojen ja kulttuurien kohtaamisen, vähemmistöjen aseman, kehitysyhteistyön ja tietenkin lähetysteologian koeteltua tietotaitoa.
Myös Janne Aitta hehkuttaa tätä.
Vahvuutemme on kokemusasiantuntijuus.
– Meidän vahvuutemme on syvä kokemusasiantuntijuus erilaisista ja hyvin haastavista lähetystyön konteksteista sekä ketteryys vastata muuttuviin tarpeisiin.
Aitta luottaa siihen, että kun tällainen yhteisö tekee työtä rukoillen ja johdatusta pyytäen, hedelmää kasvaa vääjäämättä.
Jossakin tulokset tulevat näkyviin nopeasti. Toisilla alueilla maata kastellaan kymmeniä vuosia kyynelillä ennen kuin on mitään kerrottavaa.
Monet alueet ovat lisäksi sellaisia, ettei niiden kuulumisista voi kertoa julkisuuteen lainkaan.
Tavoitteena vakaa ja avara linja
Erkki Puhalainen pitää yhdistyksen teologista linjaa vakaana pohjana lähetysjärjestön kaikelle toiminnalle.
Puhalainen kertaa oppiperustan, jonka varassa on hyvä olla ketterä ja joustava.
– Pyhä Raamattu on meidän uskomme, elämämme ja opetuksemme ylin ohje, ja sen mukaan kaikkea oppia on tutkittava ja arvosteltava. Ohjeenamme ovat myös Suomen evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
Täytyy pystyä toimimaan hyvin erilaisten tahojen kanssa.
Tämä on hänen mielestään luotettava perusta yhteistyölle sekä kotimaassa että kansainvälisessä ympäristössä, jossa täytyy pystyä toimimaan hyvin erilaisten tahojen kanssa.
Säästäminen on kaksiteräinen miekka
Kirkollinen media on uutisoinut viime vuosina lähetysjärjestöjen matokuureista. Rahat ovat olleet lopussa melkein kaikilla.
Säästäminen on kuitenkin tehtävä taitavasti, Janne Aitta toteaa.
– Haluamme kysyä Jumalalta, missä ovat ne alueet ja kansat, joiden parissa meidän tulisi tulevina vuosina palvella. Etsimme säästöjä ensisijaisesti kaikesta muusta kuin työstä lähetysalueilla. Talousarviostamme vähintään 75 prosenttia kohdistuu ulkomaantyöhön.
Lähetystyöntekijä tuo varat tullessaan.
Aitta uskoo, että Jumalalta saatua näkyä toteuttamaan lähtevä lähetystyöntekijä tuo varat tullessaan.
Puhalainen istui viisi kautta kirkolliskokouksessa ja mietti usein, miten kirkon ja sen lähetystyön käy. Hän soisi evankeliumin ja Raamatun kirkkaan äänen kuuluvan myös tulevaisuudessa.
Puhalainen haluaa rakentaa sellaista Kylväjää, joka on vielä pitkään luotettava ja aikaansaava kumppani seurakuntien lähetystyössä ja lähetyskasvatuksessa.
– Seurakuntayhteyksien synnyttäminen ja säilyttäminen on haasteellista, mutta tärkeää Jumalan sanan ja seurakunnalle uskotun lähetystehtävän vuoksi.
Kirkossa ja sen liepeillä
Puhalainen toivoo yhteistyön syvenemistä ystäväjärjestöjen kanssa ja määrätietoista verkostoitumista kirkkomme sisällä ja sen liepeillä toimivien jumalanpalvelusyhteisöjen kanssa.
Hän uskoo, että Kylväjä voi olla luonteva lähetyskasvatuksen antaja ja lähetystyön kanava varsinkin siellä, missä Jeesuksen omilleen antama lähetystehtävä on unohtumassa.
Ehkä rajoja on onnistuttu ylittämään.
Ehkä rajoja on onnistuttu ylittämään ja luottamusta rakentamaan, sillä järjestön yksityinen kannatus on noussut tasaisesti, Janne Aitta kertoo.
– Teemme työtä ja hoidamme taloutta kuin kaikki olisi meistä kiinni. Samalla luotamme siihen, että kaikki on Jumalan varassa, Aitta sanoo.
Puhalainen muistuttaa vielä tärkeimmästä.
– Se on rukous. Haluamme pyytää: ”Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme”. Työantajallamme on käsissään kaikki tarvitsemamme ja enemmänkin. Niin kauan kuin hän tarvitsee meitä, hän pitää meistä myös huolen Tätä olemme saaneet jo 50 vuoden aikana elää todeksi.
