Euroopan evankelikaalijohtajat eivät hurraa Trumpin voitolle.
Peräti 81 prosenttia valkoisista, uudestisyntyneiksi tai evankelikaaleiksi itsensä määrittelevistä kristityistä äänesti Yhdysvaltain presidentin vaaleissa republikaanien ehdokas Donald Trumpia. Demokraattien Hillary Clintonin takana oli vain 16 prosenttia valkoisista herätyskristityistä. Tämä käy ilmi Pew Research Centerin kyselytutkimuksesta.
Valkoiset herätyskristityt ovat perinteisesti äänestäneet republikaaneja. 2000-luvulla republikaanien ehdokas on saanut kaikissa vaaleissa vähintään 74 prosenttia heidän äänistään. Tämän vuoden presidentinvaalit seurasivat ylipäätään melko pitkälle sitä, miten uskontokuntien jäsenten puoluekannatus on mennyt aiemmissa vaaleissa.
Valkoisten herätyskristittyjen lisäksi mormonit (61 prosenttia), valkoiset katolilaiset (60 prosenttia) ja muut protestantit (58 prosenttia) olivat tälläkin kertaa republikaanien ehdokkaan takana.
Demokraatteja perinteisesti äänestäneet juutalaiset (71 prosenttia), espanjalaistaustaiset katolilaiset (67 prosenttia), uskontokuntiin sitoutumattomat (68 prosenttia) ja muiden uskontojen jäsenet (62 prosenttia) äänestivät Hillary Clintonia.
Eurooppalaiset eivät hurraa
Evangelical Focus -lehti haastatteli yhdeksää eurooppalaista evankelikaalista vaikuttajaa ja kysyi, miten he näkevät vaalivoiton.
Alankomaalainen Schuman Center -keskuksen johtaja Jeff Fountain ymmärtää evankelikaaleja, jotka antoivat äänensä Trumpille saadakseen esimerkiksi korkeimman oikeuden presidenteiksi konservatiiveja. Hän kuitenkin paheksuu Trumpin narsistista käytöstä ja valehtelua.
– Kaikesta huolimatta meillä on toivo, sillä Jumala on kaikkivaltias, ja hän vie suunnitelmansa päätökseen meidän vajavaisten ihmisten kautta, Fountain uskoo.
Jiri Unger toimii Tšekin evankelisen allianssin pääsihteerinä. Ungerin mukaan vaalitulos kertoo syvästä luottamuskriisistä poliittista eliittiä kohtaan.
– Kulttuurisota ei kuitenkaan vaimene vaan vahvistunee Trumpin valinnan myötä, Unger epäilee.
Hän kehottaa Amerikan evankelikaaleja varovaisuuteen siinä, kuinka paljon odotetaan muutosta yhden miehen kautta. Samoin Unger pohtii, poltetaanko nyt siltoja ympäröivään liberaaliin yhteiskuntaan.
