Kirjoittanut
Alle 30-vuotiaista saksalaisista 64 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan.
Saksassa kristilliset kirkot menettävät vuosittain satoja tuhansia jäseniä. Erityisesti jäsenyyden menetys koskee katolista kirkkoa ja evankelisten maakirkkojen yhteenliittymää Saksan evankelista kirkkoa (EKD). Jos kirkkojen tulevaisuus näyttää huolestuttavalta, uskon suhteen näkyy myönteisempiä merkkejä.
Nuorten ikäluokassa usko on nimittäin vahvempaa kuin vanhemmissa ikäluokissa, käy ilmi INSA-instituutin saksalaiselle Bild-lehdelle tekemästä tuoreesta kyselystä. Alle 30-vuotiaista nuorista 64 prosenttia uskoo Jumalaan, kun koko väestön kohdalla osuus on vain 48 prosenttia. Nuorten Jumalaan uskomisen osuus on jopa suurempi kuin kastettujen osuus. Alle 30-vuotiaista vain 57 prosenttia on kastettu.
Kirkon jäsenyys ei merkitse uskoa
Myös muissa uskonnollisissa uskomuksissa on eroja. Alle 30-vuotiaista 61 prosenttia uskoo kuolemanjälkeiseen elämään, kun taas yli 60-vuotiaista kuolemanjälkeiseen elämään uskoo vain 23 prosenttia.
Vastaajista 78 prosenttia sanoo rukoilleensa jossain vaiheessa elämäänsä. Yli 37 prosentilla on kokemus siitä, että heidän rukouksiinsa on vastattu. Myös tässä nuorempien ikäluokkien kokemus on vahvempi: 66 prosenttia alle 30-vuotiaista rukoilijoista sanoi, että heidän rukouksiinsa on vastattu.
Nuori sukupolvi, joka on melko kaukana kirkosta, uskoo useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, jotka edelleen kuuluvat kirkkoon ja jotka on kastettu.
Iän lisäksi kirkon jäsenyydellä on yhteys siihen, mitä uskotaan. EKD:n jäsenistä Jumalaan uskoi 64 prosenttia, katolilaisista 75 prosenttia ja evankelisten vapaakirkkojen jäsenistä 90 prosenttia.
”Usko Jumalaan ja kirkon jäsenyys eivät enää välttämättä kuulu yhteen. Nuori sukupolvi, joka on melko kaukana kirkosta, uskoo useammin kuin vanhemmat ikäryhmät, jotka edelleen kuuluvat kirkkoon ja jotka on kastettu”, sanoo INSA:n johtaja Hermann Binkert Bild-lehdelle.
