Kirjoittanut
Rippikoulu on säilyttänyt vuodesta toiseen vahvan aseman osana suomalaista nuorisokulttuuria.
Viime vuonna tehdyn kyselytutkimuksen mukaan nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun ja kokevat sen myönteisenä ja turvallisena. Lähes 700 vastaajaa antoi rippikoululle kouluarvosanaksi keskimäärin 8,6. Lisäksi turvallisuuteen ja viihtyvyyteen liittyvät väitteet saivat nuorilta erittäin korkeita arvosanoja.
”Myönteinen rippikoulukokemus perustuu suurelta osin turvallisuuden tunteeseen, ja nuoret kokevat rippikoulun turvallisena yhteisönä. Nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi on ihan ykkösjuttu rippikoulussa. Ohjaajat, isoset ja muut vapaaehtoiset tekevät kaikkensa sen eteen, että jokaisella nuorella olisi hyvä olla rippikoulussa”, kertoo rippikoulutyön asiantuntija Jari Pulkkinen Kirkkohallituksesta.
Rippikoulu tavoittaa valtaosan maamme nuorista
Viime vuonna Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hyväksyttiin Suuri Ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017. Uuden suunnitelman keskeisimpiä painotuksia ovat nuorten osallisuus ja nuori keskiössä -ajattelu. Osana rippikoulu-uudistusta kirkkoon ollaan kehittämässä nuorten valtakunnallista itsearviointimallia, jonka on tarkoitus tulla käyttöön vuonna 2019.
”Nuori keskiössä -ajattelu tarkoittaa käytännössä nuorten mukaan ottamista sekä rippikoulun suunnitteluun että toteutukseen. Lisäksi tulevaisuudessa saamme arvokasta tietoa rippikoulun onnistumisesta nuorten tekemän itsearvioinnin kautta. Nuorten tekemä itsearviointi toimii meille työntekijöille hyvänä peilinä rippikoulun paikalliselle ja valtakunnalliselle kehittämiselle”, Pulkkinen toteaa.
Rippikoulu tavoittaa edelleen valtaosan maamme nuorista. Vuonna 2017 rippikouluun osallistui yhteensä 48 734 henkilöä, ja valtakunnallinen tavoitettavuus oli 84,3 prosenttia. Luvussa on mukana kaikki rippikoulun käyneet suhteutettuna 15-vuotiaiden ikäluokkaan. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikouluun osallistui 92 prosenttia ikäluokasta.
Kirkon viestintä
