Kirjoittanut
Suomalaisista vajaa puolet on osallistunut vapaaehtoistoimintaan viimeksi kuluneen vuoden aikana, selviää Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen Taloustutkimuksella teettämästä Vapaaehtoistoiminta Suomessa -kyselystä.
Vapaaehtoistehtäviin käytetty tuntimäärä on palannut lähelle vuoden 2015 tasoa.
Vapaaehtoistehtäviä oli tehty edellisen vuoden aikana eniten ikäihmisten parissa. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2021 seniorit ja ikäihmiset olivat vasta viidennellä sijalla. Muista toimialoista lapset ja nuoret, asukas-, asuinalue- ja kylätoiminta sekä liikunta ja urheilu ovat suosituimpia vapaaehtoisten parissa.
Järjestöt mahdollistavat vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset vapaaehtoisille
Vapaaehtoistoiminta lisää tutkitusti sitä tekevien hyvinvointia. Kyselyyn vastanneista vapaaehtoistoimintaan osallistuneista 63 % kertoi vapaaehtoistoimintaan osallistumisen vaikuttaneen myönteisesti elämäänsä. Vapaaehtoistoiminta koettiin myös mahdollisuutena vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin (50 % vastaajista) ja väylänä pääsyyn itselle tärkeään yhteisöön (46 %).
”Samankaltaisia tuloksia vapaaehtoisen kokemasta hyvinvoinnista olemme saaneet myös Vapaaehtoistyö.fi -palvelun kyselyissä. On hienoa, että vapaaehtoistoiminnassa eri-ikäiset ja eri taustoista tulevat henkilöt voivat kokea kuuluvansa johonkin ja voivansa vaikuttaa yhteiskunnassa”, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Anne Porthén sanoo.
Lähes kaksi kolmasosaa vapaaehtoistoimintaan osallistuneista (64 %) on toiminut jonkin yhteisön organisoimana. Myös tulevaisuudessa valtaosa suomalaisista haluaa osallistua jonkin yhteisön järjestämään vapaaehtoistoimintaan (54 % vastaajista). Järjestöt, yhdistykset ja seurat nähdään jo toista kertaa peräkkäin selkeästi tärkeimpinä vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä: yhteisöjen vapaaehtoistoimintaan osallistuvista 86 % aikoo suosia näitä tahoja.
Nuoret kaipaavat kasvokkain kohtaamista
Suomalaiset ovat innokkaita vapaaehtoistoimijoita: suuri osa (41 %) aikoo tehdä kolmen vuoden päästä yhtä paljon vapaaehtoistehtäviä kuin nyt ja 20 % aikoo lisätä osallistumistaan nykyisestä. Varsinkin nuoret näkevät osallistuvansa vapaaehtoistoimintaan lähitulevaisuudessa paljon: sekä 15–24-vuotiaista että 25–34-vuotiaista reilu kolmasosa arvioi osallistuvansa yhtä paljon ja lähes kolmasosa osallistuisi enemmän kuin nyt.
Vapaaehtoistoimintaan halutaan tulevaisuudessa osallistua kasvokkain. Etänä, netissä tai puhelimitse osallistuvien osuus on laskenut edellisestä tutkimuksesta (11 %) viiteen prosenttiin ja kasvokkain osallistuvien noussut edellisen tutkimuksen 56 prosentista tuoreen kyselyn 65 prosenttiin. 30 % aikoo osallistua sekä etänä että kasvokkain toteutuvaan vapaaehtoistoimintaan yhtä paljon. Eniten kasvokkaista kohtaamista eri ikäryhmistä kaipaavat nuoret.
Vapaaehtoistoiminnan sukupuolirooleja on tarpeen ravistella
Naiset tekevät eniten vapaaehtoistehtäviä lasten, nuorten ja ikäihmisten parissa, kun miehet kunnostautuvat asukas- ja kylätoiminnassa sekä liikunnan ja urheilun tehtävissä.
Yli 65-vuotiaiden halu osallistua vapaaehtoistoimintaan pyydettäessä oli historiallisen suurta: 30 % vastanneista 65–79-vuotiaasta vastasi haluavansa osallistua, jos pyydettäisiin. Eniten innostusta vapaaehtoistoimintaan oli kuitenkin nuorilla ja nuorilla aikuisilla, joista puolet osallistuisi pyydettäessä. 15–24-vuotiaissa oli kuitenkin selkeä ero sukupuolten välillä: nuorista miehistä vain 39 % vastasi haluavansa osallistua, kun jopa 29 % vastasi, ettei haluaisi osallistua vapaaehtoistoimintaan. Nuorista naisista 74 % vastasi kyllä ja vain yksi prosentti vastasi ei.
”Vapaaehtoistoiminnan järjestäjien on syytä pohtia, ovatko tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät riittävän monipuolisia, ja otetaanko myös nuorten miesten suosimia toimintatapoja huomioon. Myös koulut ja oppilaitokset voivat tukea nuorten kasvamista aktiiviseen kansalaisuuteen tarjoamalla tietoa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen tavoista”, Kirkkohallituksen asiantuntija Irene Nummela muistuttaa.
Taloustutkimus toteutti kyselytutkimuksen Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1045 henkilöä 18.–20.3.2024. Kysely tehtiin internetpaneelissa, otos edustaa Manner-Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Vastaava kyselytutkimus on tehty aikaisemmin vuosina 2010, 2015 ja 2018 ja 2021. Vuosina 2010–2018 kysely tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina. Vuodesta 2021 alkaen kysely on toteutettu Taloustutkimuksen internetpaneelissa.
