Hyvät: Vuoden Kristillinen kirja 2024 on Pirjo Kotamäen säeromaani Paavo Ruotsalaisesta – ”Kun kannen avaa, niin sisältö pääsee yllättämään”

Kysyntä ja tarjonta kohtaavat liian harvoin gospelkonserteissa

 

Marraskuussa Turussa järjestettävät Maata Näkyvissä -festarit mielletään leimallisesti nuorten gospel-tapahtumaksi. Kuva: Heikki Peräaho

Moni kristillisen musiikin esittäjä ja fani on huomannut jo monia vuosia vaivanneen epäkohdan: aikuiset kristillisen musiikin esittäjät eivät pääse soittamaan aikuisille suunnatuissa tilaisuuksissa. Riparikeikoilla uransa aloittaneet gospelartistit ovat jääneet nuoren kohderyhmänsä ”vangiksi”.

Keikkalavoja 80-luvun alusta saakka kiertänyt Pekka Simojoki sanoo keskustelleensa jo vuosien ajan lukuisten kotimaisten gospelartistien kanssa siitä, ettei kristillisen musiikin kysyntä ja tarjonta kohtaa toisiaan nykyisissä konserttitapahtumissa.

Pekka Simojoen mukaan myös aikuisille pitäisi järjestää gospelmusiikintäyteisiä tilaisuuksia. Aikuisille suunnattuihin gospelkonsertteihin uusia avauksia kaipasi Simojoen mukaan jo vuosia sitten lauluntekijä ja tuottaja Pekka Ruuska.

Wycliffe neliöb. 1.-31.10.

Simojoen ja hänen perustamansa EXIT-yhtyeen keikoilla käy tätä nykyä kaikenikäistä kuulijakuntaa. Yhtyeen keulakuvan mukaan syy suomalaisen gospelmusiikin kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen löytyy seurakuntien nuorisotyön käytännöistä, joissa gospelmusiikki mielletään nimenomaan nuorten musiikiksi.

 – Nuorisotyöllä on perinteitä järjestää konsertteja kutsuakseen ihmisiä kasaan, Simojoki tiivistää.

Monet kristityt lauluntekijät ja esittäjät työstävät laulujaan aikuisen maailmasta. Ikääntyneet artistit ovat yksinkertaisesti vanhentuneet ulos nuorten maailmasta.

Miksi sitten seurakunnissa artisteja tilaavat keikoille edelleen lähinnä nuorisotyöntekijät?

– Asian ei tarvitse olla näin. Aikuisetkin liikkuvat tänä päivänä musiikin perässä. Huomaan, että tässä on iso kulttuurimuutos menossa. Jos musiikki on ollut aivan loistava väline nuorisotyössä, se toimii varmasti myös aikuisillekin, Simojoki uskoo.

– Aikuistyötä tekevien pitäisi muistaa, että heidän tilaisuuksiensa pitäisi myös puhua kohderyhmänsä kieltä. Tänä päivänä aikuistyössä musiikki on yhä vahvemmin mukana.

Parhaillaan EXITin kanssa kiertävä Pekka Simojoki on keikkaillut usean vuoden ajan kirkoissa, jonne tiensä on löytänyt esiintyjänsä kanssa vanheneva yleisö.

– Väki on vaihtunut ja laajentunut luontevasti. Yleisö on myös kasvanut mukana. Laulujen sisältö ja tapa esittää niitä myös houkuttelevat tietynlaista porukkaa yleisöön. Oikean kohderyhmän löytymistä yleisöön on ollut vauhdittamassa se, että keikkaa tilaa tätä nykyä joku muu kuin nuorisotyöntekijä.  Monesti EXIT:n keikoista on sovittu esimerkiksi paikallisen kirkkoherran kanssa ja keikkapaikaksi on valittu kirkko, jossa kynnyksen ylittäneitä on löytynyt kaikista ikäluokista.

Mustarastas löysi yleisönsä heti

Tapiolan seurakunnan nuorisotyön yhteyteen vuonna 1994 perustettu Mustarastas löysi oman kohderyhmänsä pikku hiljaa aikuisväestöstä, vaikka alussa yleisössä irlantilaissäveliä ja slaavilaista kaihoa olivat ihmettelemässä mopokorttia havitelleet rippikoululaiset.

Yhtyeen perustaja Kari Haapala julkaisi vuoden 1993 Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä Tuhannet siivet -levyn. Albumin tunnetuin kappale lienee rohkeasta tekstitään tuttu  Kansaanvälinen seikkaalusankari.

Samaan aikaan Haapala tuli tutuksi kevyistä humpistaan, joiden ajatusmaailma kumpusi selkeästi aikuisen maailmasta. Osa yleisöstä koki yhdistelmän kiusallisena ja kaksilla korteilla pelaamisena.

– Koin sen sooloartistina 90-luvun puolivälissä konkreettisesti. Tajusin, etten tavoita niitä kuulijoita, jotka oikeasti haluaisivat kuulla juuri niitä lauluja.

– Mustarastaalla on ollut erilainen tilanne. Se on alusta lähtien tavoittanut ne kuulijat, jotka ovat halunneet tulla kuuntelemaan juuri sitä musiikkia. Niiden konserttien järjestäminen on ollut alusta lähtien hyvin palkitsevaa.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen on törmännyt jo 80-luvulta gospelkeikkoja tehnyt J. Jyrä. Koska seurakuntien musiikkitilaisuuksien järjestämisessä on vielä toivomisen varaa, Jyrä julkaisikin Nupit kaakkoon -nimisen oppaan musiikkitilaisuuksien järjestäjille.

Haapalan mukaan seurakuntien aikuistyötä tekevillä ei juuri ole kokemusta siitä, miten konsertti tulisi järjestää. Hän kertoo monien seurakuntien musiikkitilaisuuksien järjestyneen käytännössä siten, että gospelartisti on ollut suoraan yhteydessä kirkkoherraan tai diakoniin ja opettanut kädestä pitäen, miten tilaisuus ja äänentoisto rakennetaan.

Kari Haapala vierailee Radio Dein Raatihuoneessa lauantaina 21.9. klo 11.00-12.00. Uutta musiikkia arvioiva ohjelma kuullaan uusintana maanantaiaamuna 23.9. klo 9-10.

Lue myös:

”Miksi seurakunnat eivät järjestä musiikkitilaisuuksia myös aikuisille?”

 
Dei, Nina Åström, artikkeliban 17.10.- (2/2)