Yli 70 prosenttia suomalaisista sanoo kannattavansa eutanasian laillistamista. Osastonylilääkäri Tiina Tasmuthin mukaan kärsimystä voidaan lievittää tehokkaasti hyvällä saattohoidolla. Eutanasialle ei ole tarvetta.
HYKS Syöpätautien klinikan lääkäri Tiina Tasmuth on jatkuvasti tekemisissä vakavasti sairaiden potilaiden kanssa. Hän ei syty ajatukseen eutanasian laillistamisesta, vaikka Helsingin Sanomien teettämän tuoreen gallupin mukaan 74 prosenttia kansasta kannattaa parantumattomasti sairaan mahdollisuutta saada kuolinapua.
Vuosi sitten julkaistun pienen sähköpostikyselyn perusteella (69 vastannutta) kolmasosa suomalaisista lääkäreistä kannattaa eutanasiaa. Suomen lääkäreiden liitto ja Maailman lääkäriliitto katsovat, että lääkärin tuottama kuolema on lääkärin etiikan vastaista.
Tasmuth muistuttaa, että parantumattomasti sairaan ihmisen kärsimys on usein jotain muuta kuin fyysistä kipua.
– Minulla on ollut muutama kuolinapua toivonut potilas. He ovat kaikki olleet vahvalla itsetunnolla varustettuja johtajatyyppejä, jotka ovat tottuneet tekemään päätöksiä omista ja toisten asioista. Voi kuvitella, millaista tällaiselle ihmiselle on maata avuttomana ja katsoa, kun hoitaja pyyhkii häneltä kuolaa. Kyllä he mieluummin lähtisivät lakerikengissä ja smokissa pois.
– Hollannissa aloitettiin siitä, että sallittiin eutanasia niille, jotka kärsivät parantumattomasta sairaudesta. Mutta nyt on raportoitujen eutanasiatapausten joukossa myös dementiapotilaita, vaikeasti psyykkisesti sairaita sekä syöpää sairastavia lapsia. Hollannin lääkäriliiton mukaan eutanasiakeskustelussa pitäisi huomioida myös potilaan taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen huononeminen.
”Suurin osa kivuista on lievitettävissä”
Eutanasian sijaan Tiina Tasmuth haluaisi johdattaa keskustelua siihen, mitä voitaisiin tehdä, jotta kaikille vaikeasti sairaille potilaille taattaisiin mahdollisimman hyvä kuolema. Hyvä saattohoito on tiimityötä ja siinä huomioidaan potilaan tilanne kokonaisvaltaisesti, hänen fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja hengelliset tarpeensa. Tasmuth on optimisti sen suhteen, millä eri tavoilla kipuja ja kärsimystä voidaan lievittää.
– Ei kipuja voi aina sataprosenttisesti poistaa. Mutta näen, että suurin osa kivuista on hoidettavissa tai lievitettävissä. Siihen on monia keinoja ja erityismenetelmiä, kuten tarvittaessa kipusädehoito, anestesiologiset tai kirurgiset menetelmät.
– Erittäin harvoin, silloin kun potilaan vaikeita oireita ei saada riittävästi hallintaan, palliatiivinen sedaatio eli pinnallinen nukutus on mahdollinen hoitomuoto. Siinä kuolevan potilaan tajunnantasoa alennetaan lääkkeillä.
Erityisen epäreiluna Tiina Tasmuth kokee sen, että eutanasian toteuttamista sysätään lääkäreiden vastuulle. Lääkärin tehtävä on tarkoitettu hoitamaan ja auttamaan ihmisiä ja lievittämään heidän kärsimyksiään, ei tuhoamaan elämää.
– En voi kuvitella, että ensin elvyttäisin yhtä potilasta ja hetken päästä minua pyydettäisiin toteuttamaan toiselle potilaalle eutanasia. Psyyke ei kestä sitä. Tutkimukset Hollannissa osoittavat, että eutanasioita toteuttavat lääkärit kokevat asian ahdistavana. Eutanasian laillistaminen muuttaisi koko lääketieteen, sen koulutuksen sisällön ja sotii lääkärin etiikan periaatteita vastaan.
Lue lisää Tiina Tasmuthista tämän viikon Uudesta Tiestä (18/2013).
