Lähetyksen kesäpäivillä Kauniaisissa tarkasteltiin suomalaisten herätysliikkeiden lähetyshistoriaa ja lähetystyötä muslimien parissa.
Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää johdatti kuulijansa lähetysherätyksen historiaan ja nykypäivän haasteisiin. Lähetyskohteiden osalta kuultiin terveisiä muun muassa Välimeren alueella tehtävästä muslimilähetyksestä.
Radikaalin lähetysherätyksen perinne näkyy edelleen Kylväjän 19 nykykohteessa
Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää muisteli noin 50 vuotta sitten alkanutta lähetysherätystä. Suomessa saatiin tukea erityisesti Norjasta, kun neljässä Pohjoismaassa puhkesi 1960-luvulla etenkin opiskelijoiden parissa voimakas herätys.
– On merkillepantavaa, että ensin ei perustettu organisaatiota. Tämä oli reunoilta alkavaa lähetystä, Mäkipää totesi.
– Opiskelijat kokoontuivat täällä Kauniaisissa sisälähetykseen keskittyvän Suomen Raamattuopiston tiloissa, joissa nyt olemme Kesäpäivillä.
Tämän liikehdinnän seurauksena perustettiin Lähetysyhdistys Kylväjä vuonna 1974. Mäkipää onnitteli myös 50-vuotta täyttäviä lähetysjärjestöjä Kansanlähetystä ja Sanansaattajia.
– 50 vuotta on Jumalalle kuin henkäys, mutta tässä ajassa on syntynyt kolme lähetysjärjestöä, Mäkipää totesi.
– Elämää ymmärretään usein taaksepäin katsoen. Olemme etuoikeutettuja, koska tämän lähetyksen ensimmäinen sukupolvi on vielä elossa.
Kylväjän rohkeiden lähettien ja lähettäjien ansiosta Pekka Mäkipään maailmankartalla on nykyään kollegoita 19 kohteessa. Mäkipää muistutti myös, että uudella lähetyssukupolvella on oikeus olla yhtä radikaaleja kuin 1960-luvulla lähetystyönsä aloittaneilla. Hän korosti myös lähettäjien vapautta, sillä lähetystyötä ei tehdä millekään organisaatiolle vaan Jumalalle.
– Me emme saa sitoa lähettäjän kutsumusta itseemme tai järjestöömme, Mäkipää totesi.
Hän näkikin, että lähetystyössä tarvitaan yhä monia järjestöjä ja monia kohdemaissa olevia kirkkoja, joiden perustamishetkiä hänellä on ollut 25-vuotisen uransa aikana ollut kunnia olla todistamassa. Samaan aikaan Mäkipää suree Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vallitsevaa syrjintää ja erkaantumista Raamattuun nojaavasta opetuksesta.
– Kirkossa suhtaudutaan syrjivästi joihinkin sen työntekijöihin. Ei anneta tiloja ja syrjitään varojen jaossa, Mäkipää totesi.
Katsomme Kylväjässä, kumpi tämän voittaa, laiva vai myrsky. Luulen, että uuden avioliittolain tuoma puhuri ei ole vielä saavuttanut täyttä aallonkorkeutta.
Lähetystyössä tarvitaan sinnikkyyttä
Monet lähetit voivat joutua vainon ja syrjinnän kohteeksi kohdemaissaan, joten lähetystyötä tekevien ihmisten henkilöllisyyttä on syytä suojella tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi Lähi-idän muslimialueella kristityksi kääntynyt, anonyyminä esiintynyt henkilö, kuvasi niitä vaikeuksia, joita kristinuskoon kääntyminen muslimille usein tuo.
– Kun minusta tuli kristitty, menetin koko perheeni ja monet ystäväni. Ihmiset jopa häpesivät kulkea minun kanssani, hän kuvasi tilannettaan.
Ajan myötä hän on kuitenkin saanut toisenlaista arvostusta ja tekee nyt aktiivisesti työtä kristinuskon levittämiseksi.
– Ex-muslimina minulle merkitsee paljon, että kuulun nyt tähän valittuun kansaan, hän kertoi.
– Herra lähettää meidät kertomaan itsestään maailmalle, jotta kaikki saavat taivaallisen passin. Se on meille ilmainen, mutta se ei ollut Jeesukselle ilmainen.
Myös muilta lähetysalueilta kuultiin terveisiä. Maailmassa on yhä monia paikkoja, joissa ei ole kuultu Raamatun sanomaa. Esimerkiksi Kaukasiassa on jouduttu rakentamaan kirjakieltä lähetystyön ohessa.
– Kielityössä kaikki lähtee siitä, että puhutulle paikalliselle kielelle luodaan oma aakkosto ja lopulta kokonainen kieli. Vasta sen jälkeen on aika raamatunkäännöstyölle, jotta kansa saa luettavakseen Jumalan Sanaa, kertoi Kaukasiassa pitkän uran tehnyt kielityöntekijä.
