Kirjoittanut
Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissasen mielestä lähetystyön perussopimuksen sisältämät asiat ovat hyviä ja oikeita, mutta sopimuksen taloudellinen osuus on Suomen Lähetysseuralle erittäin raskas.
– Olisimme toivoneet siihen toisenlaisia järjestelyjä, mutta itse kansainvälisen työn sihteerien palkkaamiseen suhtauduttiin positiivisesti, Rissanen sanoo.
Vuosia kestäneiden neuvottelujen jälkeen kirkkohallitus hyväksyi 23. huhtikuuta ”lähetystyön perussopimusmallin”, jolla kirkko haluaa järjestää yhteistyötä lähetysjärjestöjensä kanssa uudella tavalla.
Perussopimusmallin syntymistä on viivästyttänyt kiista siitä, kuka maksaa palkan hiippakuntiin palkattaville lähetystyön asioita hoitaville kansanvälisen työn hiippakuntasihteereille. Ainakin aluksi palkkakustannukset jaetaan lähetysjärjestöjen kesken, mihin Suomen Lähetysseuran (SLS) hallitus on jo suostunut.
Tällä hetkellä SLS vastaa tuomiokapitulien yhteydessä työskentelevien hiippakuntien lähetyssihteereiden palkasta. SLS pohtii lähetyssihteereiden kohtaloa syksyllä. Toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoo, että lähetysjärjestöjen perussopimus tulee toteutuessaan aiheuttamaan Suomen Lähetysseuran kotimaisen työn organisoimisen kokonaan uudelleen.
– Lähetysseuran osuus 262.000 euroa ensi vuoden kansainvälisen työn sihteerien palkkauksesta merkitsee sen verran suurta lovea, että se täytyy muilla toimilla pystyä keräämään. Hallitus on jo päättänyt esittää vuosikokoukselle, että me emme lähde ulkomaista toimintaa vähentämään. Toivon, että seurakunnat ja yksityiset lahjoittajat myös ymmärtävät, että me tarvitsemme lisää varoja selvitäksemme tästä osuudesta ja kotimaisen työn uudelleen järjestämisestä.
Toiminnanjohtaja Seppor Rissanen toivoo, että joku tekisi kirkolliskokoukselle aloitteen, jotta kirkko rahoittaisi kansainvälisen työn hiippakuntasihteerit.
– Kun kirkkohallitus tätä selvästi ohjaa, niin olisi silloin hyvin luonnollista ja kaikille osapuolille tasapuolista, että kirkkohallitus vastaisi näistä palkkakuluista, kuten meidän kirkossa on muidenkin eri toimien ja virkojen palkkaus järjestetty kirkon itsensä maksamana.
”Sopimuksen koetinkivenä se, miten kirkkohallitus hoitaa valvontatahtävänsä”
Lähetysjärjestöjen perussopimus mallissa on kolme osaa: Järjestöjen on sitouduttava yhteiseen teologisiin perusteisiin, toiseksi sopimuksessa sovitaan järjestöjen ja kirkkohallituksen välisestä hallinnollisesta suhteesta ja kolmanneksi sovitaan koko perussopimuksen rahoituksesta.
SLS:n toiminnanjohtaja Seppo Rissanen on aikoinaan itse ehdottanut perussopimusmallia. Hän näkee, että sopimus on askel eteenpäin Lähetysseuran toivomaan suuntaan. SLS toivoo edelleen, että kirkon lähetystyöstä vastaisi yksi yhteinen toimielin seitsemän järjestön sijaan.
Sopimuksen allekirjoittaneilla järjestöllä on kirkon lähetysjärjestön asema. Jos kirkko katsoo, ettei järjestö noudata toiminnassaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä eikä kirkon hyväksymää lähetysstrategiaa, sopimus voidaan irtisanoa. Tätä tehtävää Seppo Rissanen painottaa:
– Koko perussopimuksen koetinkivi on se, miten kirkkohallitus pystyy hoitamaan tämän sille kuuluvan valvontatehtävän perussopimuksen sitoumuksien noudattamisessa. Uskon, että seurakunnat odottavat tätä.Kirkko odottaa lähetysjärjestöjen vastausta sopimusehdotukseen jo ennen kesälomia.
Kuuntele Radio Dein Viikon debatti Kirkon ja lähetysjärjestöjen yhteistyöstä. Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissasen haastattelua ovat studiossa Kirsi Rostamon seurassa kommentoimassa Medialähetys Sanansaattajien lähetysjohtaja Juha Auvinen ja Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko. Viikon debatti suorana lähetyksenä keskiviikkona 29.5. klo 9-10. Uusinta klo 13-14 ja sunnuntaina 2.6. klo 20-21.
Lue myös:
”Lähetysjärjestöt myöntyväisiä lähetystyön perussopimusmallin allekirjoittamiselle”
”Uusi sopimus – kirkko tahtoo tiivistää suhteitaan lähetysjärjestöihin”
