Lähetysseuran uudessa strategiassa paikallisten yhteistyökumppanien, kirkkojen ja järjestöjen rooli vahvistuu. Työtä tehdään paikallisjohtoisesti sen piirissä olevien kirkkojen, ihmisten ja yhteistyökumppanien tarpeista käsin.
Lähetysseura on uudistanut strategiansa, mikä tuo mukanaan monia muutoksia järjestön työhön.
”Paikallisjohtoisuus on ajattelumme ytimessä. Työn suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuvat työn piirissä olevien ihmisten ja toimintamaiden yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, kirkkojen ja hallitusten omiin tarpeisiin, tavoitteisiin ja painopisteisiin. Työtä ja sen kehittämistä johdetaan toimintamaiden kumppanien ehdoilla. Näin saavutamme kestäviä ja vaikuttavia tuloksia”, Lähetysseuran tuoreessa strategiassa todetaan.
Lähetysseuran toiminnanjohtajan Pauliina Parhialan mukaan Lähetysseura on aiemminkin toiminut kumppanilähtöisesti, mutta tulevaisuudessa yhteistyö tiivistyy entisestään. Keskustelu kansainvälisen avustusjärjestelmän epätasaisesta vallanjaosta on nyt valtavirtaa.
”Lähetysseuran työtä on pidetty joskus vanhanaikaisena, mutta nykyinen dekolonisaatiokeskustelu on osoittanut Lähetysseuran kumppanilähtöisen toimintatavan ajankohtaisuuden – ja tätä työtapaa uusi strategia edelleen vahvistaa. Mutta meilläkin on tässä edelleen kehitettävää. Uudessa strategiassa paikallisten toimijoiden rooli ja vallan uusjako korostuvat”, Parhiala sanoo.
Lähetysseuran työtä on pidetty joskus vanhanaikaisena.
Antirasismi- ja dekolonisaatiokeskustelu vaatii nykyisen kehitysyhteistyön, rauhantyön ja humanitaarisen avun sekä kirkollisen työn irrottamista sen kolonialistisesta perinnöstä ja vallansiirtoa pohjoisesta etelään. Paikalliset toimijat vaativat muutosta kansainvälisen yhteistyön rakenteisiin, joissa valta ja resurssit ovat edelleen pitkälti globaalin pohjoisen toimijoiden hallinnassa. Uuden strategiansa mukaan Lähetysseura haluaa olla tässä muutoksessa aktiivinen toimija ja edelläkävijä.
Strategian uudistus juontaa juurensa Lähetysseuran viime syksynä toteutettuihin muutosneuvotteluihin, joissa toimintaa tiivistettiin ja päätettiin muutoksista kumppanuuksiin. Muutokset tehtiin, jotta toimintaa voitaisiin kehittää ja sopeuttaa talouden näkymiin. Uudistuksessa kuultiin niin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntia kuin kirkkoja ja kumppaneita maailmalla.
”Lähetysseuran kumppanit osallistuivat konsultaatioihin, joissa pyydettiin palautetta yhteistyöstä ja sen painopisteistä. Lisäksi Lähetysseura lähestyi noin 80 seurakuntaa ja pyysi palautetta. Toimintaympäristön muutokset sekä kumppanien ja seurakuntien palaute loivat edellytykset strategian päivittämiselle”, Parhiala sanoo.
”Uusi strategia perustuu Lähetysseuran lähetysnäkemykseen, laajentaa kumppanuusajattelua, asemoi Lähetysseuran osaksi ekumeenisen liikkeen työn kokonaisuutta, määrittelee kansainväliselle ja kotimaiselle työlle syvenevät painopisteet ja lähiajalle kehittämishankkeet sekä luo edellytyksiä varainhankinnan laajentumiselle.”