Kirjoittanut
Suomen Lähetysseura vaatii tulevalta hallitukselta kokonaisvaltaista ulkopolitiikkaa, jolla Suomi voi vastata akuutteihin geopoliittisiin ongelmiin.
”Seisomme tällä hetkellä monin tavoin vedenjakajalla. Demokraattiset instituutiot horjuvat, köyhyys on kääntynyt kasvuun ja ruokakriisi syvenee vauhdilla. Ilmastonmuutos uhkaa kaikkea ympärillämme. Suomen tulee jatkaa työtä ihmisoikeuksia kunnioittavan maailmanjärjestyksen puolesta – ja kehitysyhteistyö on tässä merkittävässä roolissa. Tulevan hallituksen tulee turvata sille ennakoitava ja riittävä rahoitus, sanoo Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.
Lähetysseura muistuttaa, että kehitysjärjestöjen työllä vahvistetaan kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntaa, mikä on edellytys demokratialle.
”Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi suuri virhe, jolla voi olla vaikutusta myös turvallisuuteen. Kehitysyhteistyöllä vahvistamme ihmisoikeuksia ja demokratiaa, mikä on vastalääkettä autoritääriselle politiikalle ja korruptiolle. Kehitysyhteistyöllä vahvistamme ruokaturvaa ja tuemme sopeutumista ilmastokriisin vaikutuksiin, jolloin ihmiset voivat jäädä kotiseudulleen eikä heidän tarvitse lähteä turvattomalle pakomatkalle”, sanoo Steffansson.
Lähetysseura keskittyy hallitusohjelmasuosituksissaan kehitysyhteistyörahoituksen lisäksi rauhantyön kehittämiseen ja ilmastoulkopolitiikkaan.
”Suomen rauhantyö perustuu yhteistyöhön valtion ja kansalaisjärjestöjen välillä. Rauhaa ja vakautta ei voi kuitenkaan tuoda ulkopuolelta, ja siksi rauhanrakentamisessa on tuettava entistä enemmän paikallisten toimijoiden osallistumista”, Steffansson sanoo.
Parempaa ohjausta ilmastorahoitukseen
Suomi kanavoi vuosittain satoja miljoonia euroja ilmastotyöhön kehittyvissä maissa, mutta sekä Valtiotalouden tarkastusvirasto että Kehityspoliittinen toimikunta ovat kritisoineet ilmastorahoituksen läpinäkymättömyyttä, heikkoa poliittista ohjausta ja tulosraportointia.
”Tulevan hallituksen on varmistettava, että veronmaksajien rahat käytetään vastuullisesti. Ilmastorahoitukselle on luotava suunnittelujärjestelmä, joka määrittelee ilmastorahoituksen tason, kohdentumisen sekä arvioinnin keinot. Nyt on mahdollisuus osoittaa ilmastopoliittista johtajuutta ja varmistaa, että Suomi tukee ilmastokriisin eturintamassa kamppailevia köyhiä ihmisiä ja esimerkiksi pientuottajia”, sanoo johtava asiantuntija Niko Humalisto Lähetysseurasta.
