Suomen Lähetysseuran johtaja Seppo Rissanen vetosi voimakkaasti seurakuntien edustajiin, että nämä eivät leikkaisi tukeaan Lähetysseuralle kirkon talouden supistuspaineissa.
Hän esitti vetoomuksen esitellessään järjestön tulevan toiminnan ja talouden suuntaviivoja Lähetysseuran vuosikokouksessa Porissa viikonvaihteessa.
Valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla Porissa vieraili 12 000 kävijää.
Rissanen muistutti, että Lähetysseura toimii eri puolilla maailmaa kaikkein heikoimpien keskuudessa. Hän sanoi, että juuri julistustyön kasvattamiselle on nyt tarvetta, mutta tälle ei saada riittävästi varoja seurakunnilta.
Samalla hän ilmaisi syvän huolensa Kirkkohallituksen aikeista vaatia lähetysjärjestöjä maksamaan tuomiokapitulien hallinnollisia kuluja seurakuntien lähetystyöhön myöntämillä varoilla.
Kirkkohallituksen suunnitelma kirkon lähetysstrategiaksi sisältää Rissasen mukaan vähintään kymmenen hallinnollisen viran lisäämistä tuomiokapituleihin ja kirkkohallitukseen. Hän piti kohtuuttomana yhtä aikaa tapahtuvaa tuen vähentämistä ja vaatimusta osallistumisesta kasvaviin hallintokuluihin. Lähetysseura on ilmoittanut vastustavansa aietta.
Repo viittasi keskusteluun lähetysjärjestöjen arvoista
Esitellessään Lähetysseuran johtokunnan toimintakertomuksen vuosikokoukselle johtokunnan puheenjohtaja piispa Matti Repo viittasi kevään aikana käytyyn kirkolliseen keskusteluun kirkon lähetysjärjestöjen edustamista arvoista ja siitä, miten ne vastaavat seurakuntien jäsenten tärkeinä pitämiä arvoja.
Hän katsoi, että Lähetysseuran toimintakertomus, tilinpäätös ja Vuosiraportti 2010 antavat kattavan kuvan paitsi järjestön toiminnasta myös siitä, mitä lähetystyö on käytännössä ja millaisia arvoja se heijastaa.
Repo totesi, että kirkon seurakuntien oman hengellisen olemuksen kannalta on tärkeää rakentaa vahva linkki seurakunnan paikallisen ja Lähetysseuran kansainvälisen mission välille. Seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä ja sen toiminnan varsinaisia omistajia ja työn teettäjiä.