Kirjoittanut
Suomen Lähetysseuran työn painopiste on siirtynyt Afrikasta Aasiaan. Viime vuonna resursseista käytettiin Afrikassa 40,2 prosenttia ja Aasiassa 43,7 prosenttia.
Suomen Lähetysseuran talous säilyi vakaana viime vuonna. Ulkoministeriön kehitysyhteistyövarojen leikkaukset verottivat kehitysyhteistyötä, mutta samaan aikaan ulkoministeriön avustukset Lähetysseuran tekemälle rauhan ja sovinnon työlle kasvoivat. Lähetysseuran vuoden 2016 tilinpäätös osoittaa 0,6 miljoonan euron ylijäämää.
Kuusivuotisen strategiakauden aikana Lähetysseuran työn painopiste on siirtynyt Afrikasta Aasiaan. Viime vuonna resursseista käytettiin Afrikassa 40,2 prosenttia ja Aasiassa 43,7 prosenttia. Kirkollisen työn haasteet ovat Aasiassa, jossa kirkot ovat pieniä ja tarvitsevat monenlaista tukea. Kehitysyhteistyön suurimmat haasteet ovat edelleen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Uutta työtä aloitettiin Etelä-Afrikassa, Syyriassa ja Myanmarissa, joissa painottuu erityisesti rauhantyö.
Strategiakauden aikana ulkomaantyöntekijöiden määrä väheni 144:sta sataan. Muutos johtuu erityisesti siitä, että kumppaneiden oma työ ja hallinto ovat vahvistuneet ja koulutettujen työntekijöiden määrä lisääntynyt niin, että ulkomaisten työntekijöiden tarve on vähentynyt.
Ulkoministeriön viime vuonna teettämässä ohjelmatukea saavien järjestöjen evaluaatiossa Lähetysseuran työ todettiin tuloksekkaaksi, kustannustehokkaaksi, pitkäjänteiseksi ja paikallisia tarpeita vastaavaksi. Erityistä kiitosta sai työ kaikkein köyhimpien ja syrjäytettyjen ihmisryhmien kuten vammaisten parissa. Myös naisten aseman todettiin parantuneen Lähetysseuran työn ansiosta.
Vuosi 2016 oli Lähetysseuran 158. toimintavuosi. Lähetysseura teki työtä 29 maassa 113 paikallisen kirkon ja järjestön sekä kirkkoliiton kanssa. Vuoden lopussa Lähetysseuran palveluksessa oli 108 työntekijää kotimaassa ja 100 työntekijää ulkomailla.
