Kirjoittanut
Lähetysseuran vuosikokous järjestettiin tänä vuonna koronaepidemian takia poikkeuksellisissa oloissa. Lauantaina pidetyssä vuosikokouksessa suurin osa kokousedustajista osallistui tilaisuuteen etäyhteyden kautta.
Messukeskuksen suuressa salissa istui vain pieni osa kokousväestä isoin turvavälein ja monella maski kasvoilla. Kaikkiaan vuosikokoukseen osallistui etäyhteyksien kautta sekä paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa yhteensä 242 seurakuntien ja järjestöjen edustajaa sekä henkilöjäsentä. Yleensä Lähetysjuhlien yhteydessä järjestettävään vuosikokoukseen on kokoontunut noin neljäsataa kokousedustajaa ympäri Suomea.
Vuosikokous vahvisti vuoden 2019 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2021, sekä päätti mm. Lähetyskirkkokiinteistön yhtiöittämisestä.
Avauspuheenvuoron pitäneen puheenjohtaja, piispa Teemu Laajasalon mukaan Lähetysseuran visio on tämän ajan haasteiden keskellä erityisen hyvä.
– Vision mukaan sanoma Jumalan rakkaudesta toteutuu kaikkialla maailmassa ilona, rauhana ja oikeudenmukaisuutena. On selvää, että tässä maailmantilanteessa emme ole menossa kohti oikeudenmukaisempaa todellisuuta. Vaikka kohtaamamme kulkutauti on maailmanlaajuisesti kaikille yhteinen, se miten sen voitamme, ei toteudu tasapuolisesti. Uuden normaalin jatkuessa tulevat myös erot voittajiin ja häviäjiin näkymään selvemmin. Vaatimus oikeudenmukaisuuden toteutumiselle maailmassa on siis entistäkin tärkeämpi.
Laajasalon mukaan myös rauha on uhattuna, kun maailma on ahtaalla ja oman edun ja turvallisuuden takaaminen panevat kansakunnat ja ihmiset vastakkain. Entistä hankalampaa rauhan toteutuminen on siellä, missä se on ollut uhattuna jo ennen maailmanlaajuista kriisiäkin.
– Siksi onkin käänteentekevää ja entistäkin tärkeämpää pyrkiä tuomaan tämän ajan keskelle oikeudenmukaisuuden ja rauhan lisäksi myös iloa. Ilo lisää uskoa, toivoa ja rakkautta. Onhan se sanoma, joka meillä on välitettävänämme jo itsessään ilo: evankeliumi, ilosanoma. Jumalamme ei ole ahdistaja, vaan Vapahtaja. Saamme iloita Hänessä, ja Hän on arjessa ja työssä kokemamme ilon loppumaton lähde.
Maailma on entistä haastavampi
Myös toiminnanjohtaja Rolf Steffansson totesi, että tulevaisuudessa työtä tehdään entistä haastavammassa maailmassa. Koronapandemia on jo vaikuttanut nykyiseen toimintaan ja tulee vaikuttamaan tulevaisuuden suunnitteluun.
– Koronapandemia näkyy vahvasti Lähetysseuran kumppanien työssä. Äärimmäinen köyhyys on kääntynyt kasvuun ja kirkkojen niin julistus- kuin diakoniatyötä tarvitaan kipeämmin kuin koskaan. Samaan aikaan Lähetysseuran oma taloustilanne on haasteellinen ja joudumme sopeuttamaan taloutemme uuteen tilanteeseen. Emme vielä tiedä kaikkea, mitä on edessä, mutta varmaa on, että joudumme lievittämään pandemian vaikutuksia ihmisten toimeentuloon ja kumppaniemme omavaraisuuteen.
– Omia menojamme karsiessa tavoitteena on kuitenkin varmistaa, että taloussupistusten vaikutus toimintamaissamme olisi mahdollisimman pieni ja että heikoimmassa asemassa olevat ihmiset eivät joutuisi kärsimään tilanteesta.
Talous tasapainoon
Suomen Lähetysseuran tulot olivat viime vuonna 28,8 miljoonaa euroa. Menot olivat 30,8 miljoonaa euroa, josta ulkomaiseen työhön käytettiin 18,5 miljoonaa euroa.
Lähetysseuran vuoden 2019 tulos jäi 1,97 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Menot pysyivät suunnitelluissa rajoissa, mutta tulot jäivät arvioitua pienemmiksi. Alle budjetoidun jäivät niin kannatustulot kuin sijoitustuotot. Seurakuntien talousarvioavustuksia Lähetysseura sai 8,3 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön avustuksia kehitysyhteistyöhön Lähetysseura käytti 4,9 miljoonaa ja rauhantyöhön 2,7 miljoonaa euroa.
– Lähetysseuran tase- ja pääomatilanne on hyvä ja valtaosa tulokehityksestä edelleen vakaalla pohjalla, vaikka yleinen tulokehitys onkin ollut laskeva. Lähetysseura karsii menojaan noin kolme miljoonaa euroa seuraavien 2–3 vuoden aikana. Tavoitteena on, että vuonna 2023 ei enää muodostuisi alijäämää, talousjohtaja Juha Savela totesi.
Henkilöstön määrä vuoden 2019 lopussa oli 207, joista 87 oli ulkomaisessa työssä, 120 kotimaisessa työssä. Lisäksi Lähetysseura lähetti työalueilleen viime vuonna 31 vapaaehtoistyöntekijää eli Felm Volunteeria.
Lähetyskirkon kiinteistö yhtiöitetään
Lähetysseura myi Tähtitorninkadulla Helsingissä sijaitsevan toimitalonsa vuonna 2018. Toimitalon yhteydessä sijaitseva Lähetyskirkko ja sen ylä- ja alapuolella olevat tilat jäivät edelleen Lähetysseuran omistukseen.
Vuosikokous antoi Lähetysseuran hallitukselle valtuudet muodostaa näistä tiloista kiinteistöosakeyhtiön ja linjasi, että seuran identiteetille ja toiminnalle tärkeä Lähetyskirkko ja sen vieressä sijaitseva Wrede-sali säilyvät Lähetysseuran omistuksessa. Hallituksella on valtuudet myydä osakkeet, jotka oikeuttavat niihin tiloihin, joille Lähetysseuralla ei ole käyttöä. Osakeyhtiö vastaa tulevaisuudessa kiinteistä kuluista, sekä ylläpito-, huolto- ja korjauskustannuksista.
Suomen Lähetysseuran hallitus 2020–2021
Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa.
Vuosiksi 2020–2023 hallitukseen valittiin uudelleen erovuorossa olleet ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Porvoon hiippakunta) ja kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihiippakunta) sekä uusina KTT, varainhankinnan ja viestinnän konsultti Kristiina Elenius (Helsingin hiippakunta) ja lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirjo Ojala (Kuopion hiippakunta).
Hallituksessa jatkavat:
lakimiesasessori Sari Anetjärvi (Espoon hiippakunta)
piispa Teemu Laajasalo (Helsingin hiippakunta), pj.
lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hiippakunta)
lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hiippakunta)
talousjohtamisen erityisasiantuntija Juha Nivala (Oulun hiippakunta)
kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta)
projektiostaja, insinööri Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta)
tiedottaja Sakari Vanhanen (Tampereen hiippakunta)
