Lähetystyö on muuttunut Mustan Saaran ajoista. Myös käsitteet elävät ja muuttuvat jatkuvasti. Jo pitkään on puhuttu lähetystyössä esimerkiksi dialogista, vuoropuhelusta.
– Kristinuskon olemukseen kuuluu dialogi, vastavuoroisuus. Jumala puhuu ja odottaa, että ihminen vastaa, teologian tohtori Risto A. Ahonen kuvaa.
Risto A. Ahonen muistuttaa, että lähetyskentällä dialogilla on keskeinen asema. Usko etenee ruohonjuuritasolla, ihmiseltä toiselle.
Ahonen sanoo, että maailmanlähetyksen perinteinen kieli on kuitenkin rasitettu. Siksi tarvitaan uutta sanoitusta.
– Peruskysymys on yhä ihmisen vapautuminen syyllisyydestä ja uusi elämä Kristuksessa.
Sotkevatko käsitteet seurakunnassa?
– Aina joudutaan tulkitsemaan, ja tulee semanttisia häiriöitä uusien käsitteiden kanssa, Suomussalmen kirkkoherra ja Suomen Lähetysseuran johtokunnan jäsen Risto Kormilainen sanoo.
Kormilainen suomentaa lähetystilaisuuksissa dialogin toisen kuuntelemiseksi ja kunnioittamiseksi.
– Ollaan läsnä ja kuunnellaan oikeasti loppuun asti, vaikka oltaisiin eri mieltä.
Evankeliumiyhdistyksen lähetysjohtaja Pekka Huhtista harmittaa, kun puhutaan uskontojen välisestä dialogista.
– Uskonnot eivät käy dialogia vaan ihmiset, jotka aina edustavat vain likiarvoisesti milloin mitäkin uskontoa.
Huhtinen puhuu lähetystyössä tavoitteellisen dialogin puolesta.
– On mitä luonnollisinta, että dialogissa toivon voivani välittää todistuksen Jeesuksesta.
– Missionäärisellä dialogilla ei ole mitään tekemistä painostamisen tai käännyttämisen kanssa. Vain Jumala vaikuttaa kääntymisiä ja synnyttää uskoa.
Yhteinen todistus
haastaa kirkkoja
Muuttuuko Suomen Lähetysseura maailman muuttuessa, kysyi lähetysjohtaja Seppo Rissanen viime viikonloppun Lähetysjuhlilla Haminassa.
Lähetysseuran suurimmaksi haasteeksi hän nosti yhdessä todistamisen.
– Kirkko on edelleen niin hajallaan, että meidän on etsittävä kaikkialla mahdollisuuksia lisätä yhteisyyttä ja poistettava rikkinäisyyden aiheuttamia uskon esteitä, Rissanen sanoi missiologisessa seminaarissa.
