Kirjoittanut
Gazan sodan alettua lokakuussa ilmassa on leijunut pelko, että taistelut laajenevat suursodaksi. Lähi-idän suursodan mahdollisuus oli myös Ulkopoliittisen instituutin torstaina järjestämän asiantuntijakeskustelun aiheena.
Alueen maiden väliset jännitteet juontavat maailmansotiin, ja niiden taustalla on paitsi politiikkaa myös uskonnot ja raha. Persianlahden ja Punaisenmeren alue on tärkeä kaupan solmukohta. Asiantuntijoiden mukaan räjähdysherkkä tilanne uhkaa kansainvälistä järjestystä ja voisi laajentuessaan aiheuttaa suursodan Lähi-idässä.
Vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki kuvasi alueen geopoliittisen pelilaudan, jonka äärellä on vaikeaa keksiä reittiä kohti vakaampia aikoja.
Ytimessä Iran
Olli Ruohomäki näkee Lähi-idässä neljä toisiaan vastaan uhittelevaa ryhmittymää, joista ensimmäisen ytimessä on Iran. Tähän joukkoon kuuluvat Bashar Al-Assadin johtama Syyria, Hizbollah Libanonissa, Jemenin hutit sekä Irakin puolisotilaalliset ryhmittymät.
Lähi-idän toinen ryhmä pyrkii patoamaan Iranin ja sen liittolaisten vaikutusvaltaa. Siihen kuuluvat Saudi-Arabia, Jordania, Egypti sekä Arabian niemimaan pienet valtiot kuten Arabiemiraatit ja Bahrain.
– Ja Israel, Ruohomäki lisää.
Nämä valtiot tekevät keskenään turvallisuusyhteistyötä.
Kolmas ryhmä ovat konservatiiviset sunnivaltiot Turkki ja Qatar, joilla on kytköksiä muslimiveljeskunnan poliittisen islamin ideologiaan.
Neljäs joukko ovat aseelliset ei-valtiolliset ryhmittymät eli radikaali-islamistiset jihadistiryhmät, jotka taistelevat kaikkia edellä mainittuja osapuolia vastaan.
– Sieltä löytyy Isis ja sen erilaiset reinkarnaatiot erityisesti Irakissa ja Syyriassa. Ja sitten on Al Qaidan soluja. Muitakin radikaaliryhmiä löytyy pilvin pimein koko alueelta, Ruohomäki valottaa haasteita.
Toivona vihreä siirtymä
Ruohomäki huomauttaa, että Israelia lukuun ottamatta kaikki Lähi-idän maat ovat autokratioita eli itsevaltaisesti johdettuja valtioita. Niissä olisi saatava käyntiin kansainvälisten rauhanprosessien lisäksi sisäinen poliittinen tervehtyminen.
– Sisäiset prosessit olisi aloitettava ensin, Ruohomäki toteaa.
Kaikilla alueen valtioilla on lisäksi tarve vihreälle siirtymälle. Ruohomäki näkee tässä mahdollisuuden koota vastakkain asettuneet blokit aloittamaan yhteistyötä.
– Ilmastonmuutos koskettaa alueen kaikkia valtioita. Pakottaisiko tämä ne tekemään yhteistyötä?
Ruohomäki toteaa, että alueelta puuttuu turvallisuusarkkitehtuuri. Yhteiseen sopimukseen hyökkäämättömyydestä on matkaa, mutta niin kutsutun kovan turvallisuuden tavoitteiden sijaan voisi yrittää edetä pehmeän turvallisuuden alueella.
– Tämä voisi olla pieniä askelia esimerkiksi merien ja muun ympäristönsuojelun alueella. Jos kaksi öljytankkeria ajaa toisiaan päin, on kaikkien intressi, että sellainen katastrofi voidaan hoitaa. Neuvottelut voisi aloittaa tällaisesta.
Aseelliset ei-valtiolliset toimijat ovat Lähi-idän neuvottelupöytien suuri päänvaiva. Ne ovat tulleet Ruohomäen mukaan alueelle jäädäkseen ja saavat voimaa huonosta hallinnosta ja ihmisoikeuksien polkemisesta. Niille löytyy otollista maaperää erityisesti Irakista, Syyriasta, Jemenistä ja Palestiinalaisalueilta.
– Miten kansainvälisissä suhteissa tullaan toimeen näiden ei-valtiollisten toimijoiden kanssa? Ne haastavat koko nykyisen ymmärryksemme alueesta, Ruohomäki sanoo.
Talouden aurinko nousee idästä
Ei-valtiollisten toimijoiden mukaantulon lisäksi toinen iso muutos Lähi-idässä on sen moninapaistuminen. Yhdysvaltojen lisäksi merkittävä toimija alueella on Kiina. Myös esimerkiksi Iranilla, Turkilla, Saudi-Arabialla ja Arabiemiraateilla on voimaa ajaa taloudellisia ja turvallisuusintressejään.
– Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tekevät turvallisuusyhteistyötä lännen kanssa, mutta katsovat taloudellisten etujen olevan idässä, varsinkin yhteistyössä Kiinan kanssa, Ruohomäki toteaa.
– On hyvä pitää mielessä, että emme enää elä ajassa, jossa on yksi tai kaksi toimijaa, joiden marionetteja muut ovat. Elämme transaktionaalista aikakautta, ideoiden ja ideologioiden aikakausi on päättynyt.
Keskustelussa olivat mukana myös vanhempi tutkija Toni Alaranta ja tutkija Mohammed Hadi. Kaikki pitivät palestiinalaisten ihmisarvoista tulevaisuutta yhtenä Lähi-idän rauhan keskeisistä haasteista.
Katso UPI-live tästä.
