Kirjoittanut
Israelissa on eletty pitkään ahdistuksen ilmapiirissä. Elämää varjostavat niin konflikti Gazassa ja Pohjois-Israelissa kuin pelko Yhdysvaltojen tuen loppumisesta.
Arki Jerusalemissa rullaa näennäisesti melko normaalisti. Ilmapiirissä on kuitenkin havaittavissa ahdistusta ja pelkoa.
– Monilla on omia tai ystävien tai tuttavien lapsia sodassa. Siihen liittyy jatkuva pelko, tuleeko ovelle armeijan edustaja kertomaan haavoittumisesta tai kuolemasta, kertoo Jerusalemissa asuva kirjailija ja lakimies Jarkko Tontti.
– Gazan sodan ja Pohjois-Israelin taistelujen lisäksi esimerkiksi Länsirannalla ja Jerusalemissa tapahtuu yksittäisiä terrori-iskuja. Totta kai se vaikuttaa ihmisten arkeen.
Gazassa olevat panttivangit ovat esillä niin keskusteluissa kuin pienimuotoisissa näyttelyissä.
– Israelissa on voimakas mielenosoittamisen kulttuuri. Käytännössä viikoittain on mielenosoituksia, joissa yritetään painostaa hallitusta tekemään yhä enemmän, että panttivangit saataisiin vapaaksi.
Vierailu Tel Avivissa panttivankien omaisten tukikeskuksessa toukokuussa puhutteli Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvilaa.
– Trauma sodasta on suuri. Se koskettaa koko maata. Moni on huolissaan myös Yhdysvaltojen tuen loppumisesta tai vähenemisestä.
Iran on Israelin arkkivihollinen
Israelilaiset ovat olleet huolissaan myös sodan syttymisestä Pohjois-Israelissa, jonne Iranin tukema terroristijärjestö Hizbollah on ampunut raketteja Libanonista viime lokakuusta asti. Yli 150 000 raja-alueella asuvaa israelilaista on ollut kuukausia evakossa.
– Voiman politiikka on ehkä jonkinlainen pidäke. Israel on näyttänyt, että se on tosissaan, Risto Huvila arvelee.
Pohjois-Israelin sota olisi Jarkko Tontin mukaan hyvin toisenlainen kuin Gazan sota.
– Hizbollahin kyvyt ovat aivan toisella tasolla. Heillä on enemmän miehiä ja enemmän raskasta aseistusta ja kaiketi vieläkin suuremmat tunneliverkostot Etelä-Libanonissa. Puhumattakaan siitä, että Iran tukee heitä aivan suoraan.
Iran on ollut Israelin arkkivihollinen kauan eikä muutosta näy vallan vaihtumisesta huolimatta.
– Iranin koko poliittisen järjestelmän ytimessä on syvä ja periksiantamaton antisemitismi ja Israel-viha. Sillä he pyrkivät myös kohottamaan omaa statustaan islamilaisissa maissa, Tontti sanoo.
Ideologiakin voidaan tuhota
Israelin hallituksen toiminta on saanut kansalaisilta osakseen niin kritiikkiä kuin ymmärrystäkin. Ihmiset ovat samaa mieltä siitä, että Hamasista on päästävä eroon. Jotkut ovat epäilleet tehtävän onnistumista, koska kyseessä on ideologia. Jarkko Tontti muistuttaa, ettei esimerkiksi natsismista ole juurikaan kuulunut vuoden 1945 jälkeen.
– Natsismi tuhottiin, vaikka se oli myös ideologia.
Risto Huvila näkee, että yksi tärkeä kysymys Gazan tilanteessa on se, missä vaiheessa sinne tulee kuri ja järjestys.
– Toisen maailmansodan jälkeen Saksaa ryhdyttiin rakentamaan uudestaan oikeusvaltioperiaatteella. Saadaanko tällainen hallinto koskaan Gazaan, on mielestäni avainkysymys. Sinne pitää tulla raudanlujat joukot, jotka pitävät järjestystä ja huolehtivat siitä, että jälleenrakennus onnistuu ja yhteiskunta nousee.
Tällä hetkellä Hamas ja rikolliset varastavat Gazaan toimitettavan ruoka-avustuksen ja ihmiset näkevät nälkää.
– Maassa ei ole järjestystä. Ei ole Israelin vika, ettei kaikille riitä ruokaa, Tontti sanoo.
Israelissa asuu merkittävä arabiväestö
Israelia on syytetty apartheidistä, vaikka maassa asuu yli kaksi miljoonaa arabia – kristittyjä ja muslimeja – sekä muita vähemmistöjä, joilla on kansalaisoikeudet. Israel on Lähi-idässä ainoa demokratia, jossa naiset ovat yhdenvertaisia miesten kanssa.
Israel-vihamielisyyden taustalla ovat Jarkko Tontin mukaan ainakin pitkältä historiasta juontuva epäluuloisuus juutalaisia kohtaan sekä toisaalta puoluepolitiikka.
– Vasemmistopuolueilla on ollut pitemmän aikaa ajatus, että ollaan heikomman puolella. Koska palestiinalaiset ovat jossakin mielessä heikommassa asemassa, niin silloin ollaan heidän puolellaan ja suljetaan pois tosiasiat, jotka eivät sovi omaan narratiiviin. Ajatellaan, että uhri ei voi tehdä mitään pahaa.
Risto Huvila nostaa esiin myös kristillisten kirkkojen harjoittaman antisemitismin, joka näkyy nykyisissä kannanotoissa.
Palestiina ei täytä valtion kriteerejä
Gazan konfliktiin on yritetty löytää ratkaisua kahden valtion mallista, ja jotkut maat ovatkin jo tunnustaneet Palestiinan valtion. Asiaan liittyy kuitenkin monia ongelmia.
– Kansainvälisen lain mukaan tunnustettavalta valtiolta odotetaan esimerkiksi tunnistettavia rajoja ja pysyvää hallintoa. Kukaan ei tiedä, kuka johtaa tällä hetkellä Palestiinaa ja mikä se olisi maantieteellisesti. Oikeusvaltioperiaatteilla, demokratialla ja ihmisoikeuksilla ei ole mitään tekemistä Palestiinan kanssa, Risto Huvila sanoo.
Jarkko Tontti muistuttaa, että enemmistö palestiinalaisista ei mielipidetutkimusten mukaan kannata edelleenkään kahden valtion mallia, vaan yhden valtion mallia, mikä tarkoittaa Israelin hävittämistä.
– Jos kahden valtion malli toteutettaisiin väkisin, mitä muuta siitä seuraisi kuin uusi Gazan kaltainen maa, joka valmistautuisi koko väestön tuella hyökkäämään uudestaan Israeliin?
Ohjelma on katsottavissa myös tästä linkistä.
Elina Uusikylä
