Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen kertoo saaneensa Päivi Räsäsen esitutkintapyynnöistä enemmän viestejä kuin minkään muun käsittelemänsä asian yhteydessä. Hänen mukaansa hänen toimintaansa on pyritty häiritsemään.
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt kaikkiaan neljä esitutkintaa kansanedustaja Päivi Räsäsen puheista. Kaksi viimeisintä ovat viime viikolta ja koskevat Räsäsen kommentteja Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa ja Ruben Stillerin toimittamassa radio-ohjelmassa.
Esitutkinta määrätään, jos on aihetta epäillä rikosta. Räsäsen tapauksessa selvitetään, onko hän syyllistynyt kiihottamisrikokseen.
Perjantaina Seurakuntalainen uutisoi Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölän tekemästä kantelusta oikeuskanslerille. Kantelutekstissä Yrjölä kysyy, onko valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen syyllistynyt sanan- ja uskonnonvapauden rajoittamiseen tai sen yritykseen.
Lännen Median haastattelussa Toiviainen kertoo saaneensa enemmän viestejä kuin minkään aikaisemman tutkinnan yhteydessä. Hänen mukaansa viesteillä on pyritty häiritsemään hänen toimintaansa. Samalla hän vakuuttaa Lännen Median haastattelussa, ettei hänen saamansa palaute vaikuta hänen työhönsä.
”Kiivaana käyvässä keskustelussa minua arvostellaan siitä, että pyrin ratkaisuillani kieltämään tai vaikeuttamaan kristinuskon harjoittamisen ja kieltämään Raamatun. Haluan rauhoittaa keskustelua ja todeta, ettei Pamflettia koskevassa tutkinnassa ole kysymys tällaisesta. Tutkinnassa ei ole kysymys Raamatun tekstien siteeraamisesta, eikä raamatullisesta tai uskonnollisesta kielestä, vaan suomen arkikielen mukaisista lausumista, joiden halventavuutta nyt arvioidaan”. Toiviainen kertoo Lännen Median haastattelussa.
Toiviainen toteaa, että Raamatun tekstit eivät sellaisenaan täytä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Hänen mukaansa vastuu on aina sillä, joka käyttää Raamatun tekstiä viestissään ja vetoaa siihen.
Arkkipiispa Tapio Luoma kommentoi Lännen Medialle viime viikolla, ettei hänen mielestään Päivi Räsäsen rikostutkinnoissa ole kyse sanan- ja uskonnonvapauden rajoittamisesta, vaan että niissä selvitetään, millaisia sanavalintoja ja millaista kieltä saa käyttää.