Kirjoittanut
Lauantaina 12.5.2018 vietetään Lapsettomien lauantaita jo 25. kerran. Monissa seurakunnissa pidetään päivän teemaan liittyviä tilaisuuksia. Tahaton lapsettomuus koskettaa yllättävän monia.
Tahattomasti lapsettomia edustava Simpukka juhlii 30-vuotista taivaltaan parhaillaan menossa olevan Simpukka-viikon (7.-13.5.2018) aikana. Juhlinta huipentuu Lapsettomien lauantaina 12.5.2018.
Hedelmällisen iän ohittaneista naisista viidennes ja miehistä neljännes jää Suomessa kokonaan lapsettomaksi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Väestöliiton väestötutkimuksiin.
– On arvioitu, että 70-luvulla syntyneistä joka neljäs nainen ja jopa joka kolmas mies olisi jäämässä kokonaan lapsettomaksi. Osa on toki lapsettomia omasta halustaan ja osalle lapsettomuus ei lopulta ole suuri tragedia, sanoo lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Johanna Repo.
Tyhjän sylin -tapahtumia
Monet seurakunnat osallistuvat Lapsettomien lauantaihin järjestämällä messuja, rukoushetkiä ja vertaistukitapahtumia.
Porissa Tyhjän sylin kävely alkaa Porin vanhalla hautausmaalla keskiviikkona 9.5. klo 18 alkaen. Kävelyn aikana on mahdollisuus laskea kukkia tai kynttilöitä tyhjän sylin muistopaikalle. Kävely päättyy hartaushetkeen.
Espoolainen Olarin seurakunta järjestää yhteistyössä eri tahojen kanssa 12.5. klo 12-15 Lapsettomien lauantai -tapahtuman kauppakeskus Isossa Omenassa seurakunnan Chapple-tilassa.
Tapahtumassa on tarjolla tietoa lapsettomuudesta, sen hoidosta ja vertaistuesta. Paikalla on asiantuntijoita lapsettomien yhdistys Simpukasta, Väestöliitosta ja lapsettomuusklinikoilta sekä kirjaston kirjavinkkaus. Päivän puhujavieraina ovat kirjailijat Pirre Saario (Haikara lentää ohi) ja Raisa Kyllikki Ranta (Odotus). Tilaisuuden päättää Tyhjän sylin kirkkohetki.
Tyhjän sylin messua vietetään Laukaassa 12.5. klo 16 alkaen. Samaan aikaan on Tyhjän sylin rukoushetki Helsingin Tuomiokirkon kappelissa. Nurmijärvellä vastaava rukoushetki on klo 17 alkaen.
Kun lasta ei toiveista huolimatta kuulu
Laura, 36, ja Jani, 35, ovat toivoneet lasta jo monta vuotta. Heidän elämässään on lasta lukuun ottamatta kaikki kunnossa. Niin on ollut tarkoituskin järjestää: ensin opiskelut ja ammatti, kodin hankinta, naimisiin meneminen, uralla eteneminen ja lopuksi vähän päälle kolmekymppisenä lasten hankkiminen. Niin kuin kaikki muutkin tekevät. Lauran ja Janin kohdalla kaikki sujui lapseen asti toivotulla tavalla, mutta lasta ei vain alkanutkaan kuulua toiveista huolimatta.
Laura ja Jani ovat ehtineet iloita raskaudesta kaksi kertaa ja jakaa ilonsa myös lähipiirin kanssa. Molemmat raskaudet ovat kuitenkin päättyneet keskenmenoon ja sen mukanaan tuomaan suruun. Viimeisimmästä keskenmenosta on jo toista vuotta aikaa. Keskenmenoja seuranneiden kuukausien aikana tunteet ovat vaihdelleet toivosta pettymykseen ja epätoivosta päättäväisyyteen. Lauran ja Janin mieltä painaa huoli ajan kulumisesta. Pian olisi tehtävä päätös, jatketaanko toivomista kerran kuukaudessa, suostutaanko elämään kahdestaan vai hakeudutaanko tutkimuksiin ja mahdollisiin lapsettomuushoitoihin.
Lähipiirin hyvää tarkoittavat neuvot, kehotukset ja kommentit tuntuvat usein Laurasta ja Janista ahdistavilta ja vaikeilta. Pettymyksen, tarkoituksettomuuden, epätoivon ja surun tunteet ovat liian syviä ja yksityisiä jaettavaksi kenen tahansa kanssa. Samaan aikaan tuntuu kuitenkin siltä, että asiasta olisi hyvä puhua.
Lapsettomuus koskettaa monia
Simpukka ry:n Johanna Revon mukaan joka kuudes pari kokee vaikeuksia tulla raskaaksi. Mitä iäkkäämpiä he ovat, sitä yleisempi tämä kokemus on. Väestöliitto on tutkinut tätäkin Perhebarometrissä kysymällä naisilta raskaaksitulovaikeuksista. Tämä luku jättää tietysti pois ne, joilla ei esimerkiksi ole kumppania, jonka kanssa perhettä yrittää. Kumppanittomuus onkin aivan keskeisiä syitä sille, että jäädään lapsettomaksi.
– Tahaton lapsettomuus voi koskettaa ketä tahansa. Erityisen kipeä tahaton lapsettomuus on niille, joiden elämässä lapsitoive on keskeisellä sijalla, mutta se ei syystä tai toisesta toteudu. Luonnollisesti esimerkiksi lapsettomuushoitoihin joudutaan turvautumaan useammin, mitä enemmän ikää naisella tai parilla on. Mutta nuori ikäkään ei suojaa tahattoman lapsettomuuden kokemukselta, Johanna Repo toteaa.
