Lauttasaaren kirkon peruskorjaus ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon saajaksi

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajan valitsee viidestä ehdokkaasta Anna Herlin, joka kuuluu viidennessä polvessa hissejä ja liukuportaita valmistavan KONE Oy:n omistajasukuun.

Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) myöntämä palkinto täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Voittaja julkistetaan 2.10.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva, Safan hallituksen nimittämä esiraati.

”Esiraati päätyi valinnassaan viiteen kohteeseen, joita yhdistää hienovarainen ja oivaltava suunnittelu sekä onnistunut rakentamisen toteutus. Tämän vuoden palkintoehdokkaiksi ilmoitetuista ehdokkaista huomattava osa edustaa täydentävää tai korjaavaa rakentamista. Valitut kohteet osoittavat, että korjausikään tulleita rakennuksia voidaan taitavalla suunnittelulla saattaa alkuperäiseen loistoonsa ja niitä voidaan muuntaa ihmisen arkea ja juhlaa palvelevaan uuteen käyttöön. Uudisrakentamiskohteissa näkyy myös puuarkkitehtuurin monipuolistuminen ja tekninen kehitys”, esiraadin puheenjohtaja, professori Rainer Mahlamäki kertoo.

”Käyttötarkoitukseltaan kohteet kattavat monipuolisesti arkkitehtuurin kirjon avoimista kulttuuri- ja palvelurakennuksista asuinrakennukseen. Valinnoilla haluttiin alleviivata Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon tarkoitusta: nostaa julkisuuteen korkealuokkaista arkkitehtuuria ja korostaa sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin edistäjänä”, Mahlamäki sanoo.

Palkinnon esiraatiin kuuluivat Rainer Mahlamäen lisäksi arkkitehdit Sarlotta Narjus ja Harri Hautajärvi sekä professori Jenni Reuter. Esiraadin sihteerinä toimi Safan entinen pääsihteeri Paula Huotelin.

Yksi viidestä esiraadin valitsemasta voittajaehdokkaasti on Lauttasaaren kirkon peruskorjaus.

Alun perin Keijo ja Marja Petäjän sunnittelema Lauttasaaren 50-luvun rationalistisen aikakauden kirkko nojaa vahvasti perinteeseen, jossa pitäjän komein rakennus sijaitsee kukkulalla keskellä kylää ja näkyy kauas. Erittäin mittavan ja vaativan teknisen peruskorjauksen lisäksi merkittävää on ollut kirkon toiminnallisuuden parantaminen ja tilojen loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen. Suojellun rakennuksen peruskorjaus on tehty ammattitaitoisesti, pieteetillä ja hienovaraisesti.